Evankelinen herätysliike
Wikipedia
Evankelinen herätysliike on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä. Sen suomenkielinen kattojärjestö on Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys, jolla on ruotsinkielinen sisarjärjestö Svenska Lutherska Evangeliföreningen.
Evankelisen herätysliikkeen laulukirja on Siionin kannel.
[muokkaa] Historia
Evankelisen liikkeen perustaja oli Fredrik Gabriel Hedberg (1811-1893), joka koki voimakkaan, pietismiin johtaneen hengellisen heräämisen 14-vuotiaana 1826. Hänet vihittiin papiksi 1834, sai yhteyden heränneisiin vuosien 1835-1836 herätyksen aikana, karkotettiin Ouluun vankilasaarnaajaksi 1840 ja siirrettiin sieltä Raippaluotoon 1842 ja Pöytyälle 1843.
Raippaluodon aikanaan Hedberg sai voimakkaan evankeliumin kokemuksen, jonka taustalla oli mm. Lutherin Evankeliumipostilla. Tämän seurauksena syntynyt evankelinen herätys erkani herännäisyydestä 1843. Taustalla oli mm. se opillinen seikka, että evankelinen liike korosti herännäisyydestä poiketen ihmisen saavan heti uskoa olevansa Jumalan lapsi Raamatun lupausten perusteella. Hedberg alkoikin julistaa "iloista evankeliumia". Sen mukaan ihmisen ei tarvitse etsiä itsestään katumusharjoituksen oikeita merkkejä, vaan saa omistaa jo nyt pelastuksen. Jumala on jo pelastanut ihmisen Jeesuksen lunastuskuoleman ja kasteen kautta.
Vuonna 1854 Hedberg valittiin Kaarinan kirkkoherraksi. Evankelinen herätys levisi alkuun voimakkaasti Pöytyän ja Turun seudulla, 1860-luvulla se laajeni Helsingin seudulle. Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) perustamiseen mennessä vuonna 1873 evankelisuutta oli jo 200 seurakunnassa.
[muokkaa] Evankelisuus tänään
Evankelisuutta on sanottu "omistavaksi" uskoksi ja "heti"-uskoksi, erotukseksi herännäisyyden "odottavasta" ja "ikävöivästä" uskosta. Evankelisuus on varsin opillinen herätysliike. Se korostaa Martti Lutherin kirjojen ja luterilaisten tunnustuskirjojen tärkeyttä mutta myös lähetystyön tärkeyttä. Kuitenkin oppiakin tärkeämpää evankelisuudelle on vapaan armon korostaminen.
Nykyään evankelinen liike toimii vahvimmin Lounais-Suomessa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. SLEY:n johto on perinteisesti suhtautunut torjuvasti naispappeuteen. Koska suuri osa evankelisista maallikoista kuitenkin on virkakysymyksissä ns. kirkollisella kannalla (hyväksyy naispappeuden), on evankelisessa liikkeessä sisäisiä ristiriitoja virkakysymyksen suhteen.
Kesäisin pidettävillä Evankeliumijuhlilla käy noin 15 000 henkeä. Yhdistys on yksi kirkon lähetysjärjestöistä. Evankelisen liikkeen suomenkielinen pää-äänenkannattaja on Sanansaattaja ja ruotsinkielinen vastaava Sändebudet.
