Katalysaattori
Wikipedia
- Kemiassa katalysaattori tarkoittaa samaa kuin katalyytti.
Katalysaattori on laite, jonka toiminta perustuu katalyysiin eli kemiallisten reaktioiden nopeuttamiseen.
Autossa katalysaattori muuttaa pakokaasujen haitallisia aineita harmittomammiksi. Bensiiniautojen katalysaattori on ollut pakollinen EU-maissa vuodesta 1992. Bensiiniautojen kolmitoimikatalysaattoreissa hiilimonoksidi eli häkä (CO) hapettuu hiilidioksidiksi (CO2) ja palamattomat hiilivedyt hapettuvat hiilidioksidiksi ja vedeksi. Typen oksidit (NOx) pelkistyvät typeksi (N2). Katalysaattori voi myös hapettaa rikkidioksidin (SO2) rikkitrioksidiksi (SO3), mikä ei ole toivottavaa, sillä rikkitrioksidi muodostaa veden kanssa rikkihappoa.
Katalysaattorissa on keraaminen tai metallinen kennosto, joka pinnoitetaan katalyyteillä, kuten jalometalleilla platinalla ja rodiumilla. Jalometalleja tarvitaan vain noin kaksi grammaa. Kennoston pinta-ala on suuri, jotta kaasumolekyylit varmasti osuisivat pintaan ja mahdollisesti reagoisivat. Koska reaktiot vaativat lämpötilan 300 °C, katalysaattori ei toimi heti käynnistämisen jälkeen, vaan vasta kun pakokaasut ovat lämmittäneet katalysaattorin toimintalämpötilaan.
Lyijy tuhoaa katalysaattorin, joten katalysaattoriautoissa on käytettävä lyijytöntä polttoainetta. Suomessa bensiiniin lisättiin ennen tetraetyylilyijyä oktaaniluvun nostamiseksi.