Nils Wiklund
Wikipedia
Nils Wiklund (s. Nederkalix 1732 - k. 1785) oli herätyssaarnaaja. Hänen mukaansa on nimetty viklundilaisuus, joka oli herätyskristillisyyttä. Vuonna 1765 hänestä tuli kirkkoherra Isaac Grapen apulainen Ylitornioon. Vuonna 1779 hän menetti paikkansa syntyneen oppositiomielialan takia. Hän lähtikin esittämään asiansa ja puolustautumaan Ruotsin kuninkaalle. Tällä matkalla Tukholmaan hän koki hengellisen uudelleenheräyksen tavattuaan herrnhutilaisia. Vuonna 1781 hänet nimitettiin Alatornioon, jossa hän ajautui jälleen ongelmiin. Kuningas ei edelleenkään löytänyt Wiklundia syylliseksi syytöksiin.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Juho Rankinen, Yhden suuren vaan armoitetun syntisen julistus itsestänsä, Oulu, 1888
- Kaarlo Airas, Yhden Suuren mutta armoitetun Syndisen juttelemus Itsestänsä, Helsinki, 1931, julkaistu liitteenä kirjassa: Kirkollista elämää ja hengellisiä liikkeitä Tornionjokilaakson alaosilla 1675-1809
[muokkaa] Aiheesta muualla
- (englanniksi) Nils Wiklund