Piekana
Wikipedia
Piekana | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Piekana (Buteo lagopus) on haukkojen heimoon kuulva petolintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Keskikokoinen petolintu, väritykseltään silmiinpistävä ja elegantti. Muistuttaa muodoltaan ja kooltaan hiirihaukkaa, mutta siivet ovat pidemmät. Pitää liidossa ja kaarrellessaan siipiä selvemmin v-asennossa kuin hiirihaukka, ja on erotettavissa tästä jo kauempaa harjoittelemalla. Yläpuoli tumman harmaanruskea. Kaikissa puvuissa pyrstö valkea ja siinä tumma kärkivyö - selvin vanhoilla ja epäselvin nuorilla linnuilla. Alta huomattavan vaalea - siivissä mustat karpaalilaikut ja siipisulkien kärjet tummat, mutta muuten siivet alta pääosin lähes valkeat. Vatsassa tummaa kuviointia.
Muista hiirihaukkalajeista poiketen koiras, naaras ja nuoret linnut voi erottaa maastossa toisistaan suhtkoht vaivatta, jos tietää mitä pitää katsoa: Vanhalla koiraalla on vaalea vatsa ja tumma huppu. Muuten valkean pyrstön yläpinnalla on leveä musta kärkivyö ja 2-4 kapeaa tummaa raitaa. Vanhan naaraan pää on vaalea ja vatsa tumma. Pyrstössä vain kärkivyö. Nuorilla linnuilla siiven tumma takareuna ja pyrstön kärkivyö epäselvärajaiset. Pää on nuorilla vaalea, lähes valkea, ja vatsa tasaisen tumma.
Pituus 49 - 59 cm
Ääni Piäääh.
Vanhin suomalainen rengastettu piekana on ollut 17 vuotta 7 kuukautta 23 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Pesii sirkumpolaarisesti pohjoisen pallonpuoliskon tundralla. Talvehtii etelämpänä. Talvehtijoita nähdään hyvinä myyrävuosina eteläisessä Suomessakin. Suomessa nähdään piekanoja etenkin muuttoaikana: Norjan ja Ruotsin piekenat muuttavat yleensä Keski- ja Etelä-Suomen läpi. Päämuuttoaika Etelä-Suomessa huhtikuun lopulla ja lokakuun alussa. 1000–4000 paria pesii Pohjois-Suomessa. Talvehtii itäisessä Euroopassa. Euroopan pesimäkanta vaihtelee 13 000 ja 21 000:n parin välillä. Venäjän kanta on 80 000 - 120 000 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Piekana rakentaa pesänsä suureen lakkalatvaiseen mäntyyn tai tunturialueilla kallionjyrkänteelle. Se voi myös käyttää kalasääsken tai ihmisen rakentamaa valmista pesäalustaa.
[muokkaa] Lisääntyminen
[muokkaa] Ravinto
Sopulit ja myyrät.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Forsman, Dick 1992: Piekanan iän ja sukupuolen määrittäminen. - Lintumies 1.1992 s. 28-33. LYL.