Platonin Akatemia
Wikipedia
Akatemia (kreikaksi Akademeia) oli Platonin perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Platonin koulukuntaa kutsuttiin akatemialaisiksi, akademiki, niin kauan kuin koulu oli toiminnassa. Akatemia eli yli 900 vuotta (385 eaa.—529 jaa.) aina antiikin ajan loppuun.
Platonin akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia.
Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionin peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli Akatemiassa lähes 20 vuotta, ennen kuin aloitti oman opetustoimintansa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Akatemia ennen Platonia
Akademeia oli alun perin Ateenan kaupungin ulkopuolella, Keramikoksen ja Kolonos Hippioksen välissä, sijainnut pyhitetty oliivipuulehto. Paikan muinainen nimi oli Hekademeia, ja nimi muuttui Akademeiaksi kreikan klassisena aikana. Nimen kerrottiin viimeistään 500-luvulta eaa lähtien tulevan legendaarisesta sankarista tai jumalhahmosta nimeltä Hekademos (tai Akademos).
Akademeian lehto oli pyhitetty Pallas Athenelle ja muille kuolemattomille. Paikalla oli harjoitettu uskonnollisia kulttimenoja pronssikaudelta lähtien. Nämä menot liittyivät todennäköisesti kaksosjumaliin Kastoriin ja Polydeukeeseen (Dioskouroi), ja Hekademoksen ansioksi kerrottiin se, että hän oli paljastanut näille kaksosille paikan, jonne Theseus oli piilottanut Helenan (katso: Troijan sota). Kunnioitus kaksosjumalia kohtaan oli niin suurta, etteivät spartalaiset tuhonneet lehtoa vallattuaan Attikan niemimaan. Roomalainen sotapäällikkö Sulla sen sijaan kaatoi pyhät oliivipuut kaupungin piirityksessä tarvittavien laitteiden rakennustarpeeksi.
Eräs Akademeiaan liittyneistä uskonnollisista menoista oli yöllinen soihtukulkue, joka kulki kaupungista lehdossa sijainneille alttareille. Myös Dionysos-jumalalle omistetut kulkueet kulkivat lehtoon, ja siellä suoritettiin myös hautajaisrituaaleja. Akademeiaan johtava tie oli reunustettu ateenalaisten hautakivillä.
[muokkaa] Akatemia Platonin aikana ja hänen jälkeensä
Platonin aikaan Akademeia oli pyhitetyn lehdon lisäksi myös puistomainen urheilupaikka, opiskelun pyhättö. Kreikkalainen sotasankari ja merkkimies Kimon oli aidannut alueen, sekä kohentanut sitä istutuksin, patsain ja muin taideteoksin.
Platon, jolla oli itsellään maita lähistöllä Kolonoksessa, valitsi Akademeian opetuspaikakseen ja perusti sinne koulunsa noin vuonna 385 eaa. Akademeian lisäksi hän opetti myös omassa Kolonoksen puutarhassaan. Hän opetti ilmaiseksi ja enimmäkseen dialektiikan avulla. Vaikeammissa kysymyksissä hän on kuitenkin saattanut käyttää myös luennoivampaa tyyliä. Kaikkein lähin oppilasjoukko, joka mainitaan 28:ksi oppilaaksi, kerääntyi puutarhaan nauttimaan yksinkertaisia aterioita ja keskustelemaan filosofiasta. Tähän oppilasjoukkoon kuuluivat muiden muassa Speusippos, Ksenokrates, Aristoteles, Herakleides Pontoslainen, Filippos Opuslainen, Hestiaios Perinthoslainen ja monia muita eri puolilta Kreikkaa. Koulun eteishallin yläpuolella oli lause "Älköön kukaan, joka on tietämätön geometriasta, astuko sisään". Tämä viittasi todennäköisesti ennen kaikkea sisäpiirin oppilaisiin.
Laajempaan oppilasjoukkoon kuuluivat ne, jotka eivät kiinnittyneet sisäpiiriin mutta etsivät koulusta oppia ja virikkeitä. Tähän joukkoon sanotaan kuuluneen muun muassa Isokrateen, Fokionin, Lykurgoksen, Khabriaan, Ifikrateen, Timotheoksen ja Hypereideen. Joidenkin lähteiden mukaan myös Demosthenes olisi kuulunut joukkoon, mutta tämä on hyvin epävarmaa. Platonin oppilaiden joukossa oli myös naisia, Diogenes Laertioksen mukaan ainakin kaksi, Lastheneia Mantinealainen sekä Aksiothea Fleiuslainen, jonka kerrotaan käyttäneen miehen vaatteita.
Akatemian toiminta jaetaan yleensä vanhaan, keskimmäiseen ja uuteen Akatemiaan. Vanha Akatemia koostui niistä Platonin seuraajista, jotka opettivat mestarinsa opetuksia ilman suuria muutoksia tai lisäyksiä. Keskimmäisen Akatemian katsotaan alkaneen Arkesilaoksen aikana noin vuonna 275 eaa. Tällöin akatemiaa hallitsivat skeptikot, ja platonilaisuutta tulkittiin skeptisyyden valossa, niin että kaikkien asioiden katsottiin olevan epävarmoja ihmisen ymmärrykselle. Uuden Akatemian katsotaan alkaneen joko Lakydeen tai Karneadeen aikana. Karneades esitteli opin probabiliteeteista (todennäköisyyksistä tai likimääräisestä pätevyydestä), eli vaikka aistit, ymmärrys ja mielikuvitus pettävätkin ihmiset usein eikä niitä siksi voida pitää totuuden erehtymättöminä tuomareina, aistien mieleen tuottamista mielikuvista voidaan johtaa totuuden ilmentymiä eli probabiliteetteja.
Vuonna 86 tai 87 eaa. Antiokhos Askalonilainen halusi irrottautua akatemialaisesta skeptisyydestä ja palauttaa alkuperäisen platonilaisuuden. Hänestä alkanutta platonismin vaihetta kutsutaan keskiplatonismiksi. Antiokhoksen johtoasema oli kuitenkin lähinnä nimellinen, sillä Akatemia oli tuhoutunut Ateenan kukistuttua vuonna 88 eaa.
[muokkaa] Myöhäisantiikin uusplatonilainen akatemia
- Pääartikkeli: Uusplatonismi
Akatemia heräsi uudelleen eloon antiikin ajan lopulla, 300-luvulla, enimmäkseen uusplatonilaisessa muodossa. Sen perustajat kutsuivat itseään Platonin seuraajiksi (diadokhoi), ja esittivät jatkavansa Platoniin asti yltävää katkeamatonta perinnettä. Uudella organisaatiolla ei todennäköisesti kuitenkaan ollut minkäänlaista yhteyttä alkuperäiseen Akatemiaan sen enempää sijaintinsa, instituutioidensa, taloutensa kuin henkilöidensäkään puolesta.
500-luvulle tultaessa Akatemia oli Ateenan viimeinen jäljellä oleva filosofikoulu. Sen viimeiset "kreikkalaiset" filosofit olivat saapuneet eri puolilta hellenististä kulttuuripiiriä, mistä seurasi, että koulun uusplatonilainen oppi muuttui ajan myötä entistä synkretistisemmäksi. Koulun seitsemästä tunnetusta, Agathiaan mainitsemasta filosofista viisi oli kotoisin syyrialaisesta kulttuurista. Näihin kuuluivat Hermias ja Diogenes, jotka olivat kummatkin foinikialaisia, Isidoros Gazalainen, Damaskios Syyrialainen, Iamblikhos ja mahdollisesti jopa itse Simplikios Kilikialainen.
[muokkaa] Akatemian loppu
Bysantin keisari Justinianus I sulki Akatemian vuonna 529, koska hän halusi kieltää koko filosofian opetuksen — kristinuskon tultua valtionuskonnoksi filosofiaa oli alettu pitää turhana ja suorastaan haitallisena. Ajankohtaa on usein pidetty koko antiikin ajan loppuna.
Koulun jäljelleolevat jäsenet hakivat suojelua Sassanidien kuninkaalta Khosrau I:ltä. He lahjoittivat hänelle lukuisia koulun kallisarvoisia kirjoitusrullia. Jotkut jäsenistä löysivät turvapaikan pakanallisesta Harranista, ja heidän oppilaansa vaikuttivat myöhemmin islamilaiseen renessanssiin. Yksi ensimmäisiä itämaisia akatemioita oli 600-luvulla perustettu Gundishapurin Akatemia Sassanideissa, Persiassa.
Akatemian sijaintipaikka löydettiin uudestaan 1900-luvulla, ja alueella on suoritettu laajoja kaivauksia. Alueen eteläreunassa sijaitsee Ateenan Pyhän Tritonin kirkko. Eräs sen peruskivistä ajoitettiin n. vuoteen 500 eaa.
[muokkaa] Filosofit
Akatemian johtavat filosofit olivat:
Vanha Akatemia
- Platon (427—347 eaa.)
- Speusippos (n. 410 - 340 eaa.)
- Ksenokrates (396 – 314 eaa.)
- Polemon (n. 350–270 eaa.)
- Krates (k. 268/265 eaa.)
- Krantor (335–275 eaa.)
Keskimmäinen Akatemia
- Arkesilaos (316-241 eaa.)
- Bion (n. 335–245 eaa.)
Uusi Akatemia
- Lakydes (k. n. 205 eaa.)
- Karneades (214–129 eaa.)
- Kleitomakhos (187–109 eaa.)
Keskiplatonismi
- Antiokhos Askalonlainen (n. 130-68 eaa.)
- Plutarkhos (n. 45 – n. 125)
Uusplatonismi
[muokkaa] Käyttö nykyään
Nykyään Platonin Akatemian perinteitä jatkavat erilaiset tiede- ja taideakatemiat. Nykyään kokoontuu myös erilaisia seuroja ja harrastusperäisiä filosofikerhoja, jotka haluavat jatkaa Platonin Akatemian perinteitä. Tällaisia kokoontumisia on etenkin yliopistopiireissä.
[muokkaa] Lähteitä
- Anthon, Charles: A Manual of Greek Literature
- Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit. Kustannusosakeyhtiö Summa, Helsinki 2003.
[muokkaa] Katso myös
| Antiikin filosofiset koulukunnat |
|
Esisokraatikot | Sokraatikot | Akatemialaiset | Peripateetikot | Kyynikot | Stoalaiset | Epikurolaiset | Skeptikot | Uusplatonistit |
