Röyhtäily
Wikipedia
Röyhtäily on kaasun päästämistä pois ruoansulatuselimistä - lähinnä vatsasta ja ruokatorvesta - suun kautta. Röyhtäilystä kuuluu usein ääni.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Fysiologia
Syödessä tai juodessa ihminen nielee jonkin verran ilmaa. Kun paine vatsassa kasvaa riittävästi, kaasu purkautuu suun ja nenän kautta ja tapahtuu röyhtäys. Tässä tapauksessa vapautettu kaasu on typen ja hapen yhdistelmä. Röyhtäykset voivat myös johtua karbonaattia sisältävien juomien, kuten virvoitusjuomien, kaljan tai samppanjan juomisesta. Tällöin vapautuva kaasu on itse juomassa ollutta hiilidioksidia. Myös jotkut sairaudet voivat aiheuttaa tahatonta röyhtäilyä. Jotkut tutkimukset väittävät, että röyhtäily olisi enemmän opittua sosiaalista käyttäytymistä kuin biologis-mekaaninen prosessi.
Röyhtäilemisen ääni johtuu mahansuun värähtelystä kaasun kulkiessa sen läpi. Maailmanennätys röyhtäyksen äänen voimakkuudessa on 118,1 desibeliä, jonka sai aikaan lontoolainen Paul Hunn vuonna 2000.
[muokkaa] Sosiaalinen konteksti ja käytöstavat
Länsimaissa kuuluvaa röyhtäilyä pidetään epäkohteliaana, joskin pierua pidetään vielä paljon epäkohteliaampana. Jotkut ihmiset röyhtäillessään peittävät suunsa samoin kuten haukotellessa usein tehdään. Nuorten lasten parissa röyhtäily nähdään sen sijaan hauskana. Usein lapset leikkivät keskenään röyhtäilemällä. Monissa maissa, kuten Saudi-Arabiassa röyhtäilyä pidetään ruoan jälkeen kohteliaana.
[muokkaa] Röyhtäyspuhe
On mahdollista tehdä röyhtäilyä tahallaan nielemällä ilmaa ja vapauttamalla se. Tällöin on mahdollista myös puhua röyhtäysäänellä liikuttelemalla suuta röyhtäyksen yhteydessä. Tätä käytetään usein hauskuutusmielessä. Tahallista röyhtäilyä voi kuulla esimerkiksi M. A. Nummisen kappaleessa "Eleitä kolmelle röyhtäilijälle" (1961).
[muokkaa] Eläimet
Myös muut nisäkkäät, kuten lehmät ja lampaat röyhtäilevät. Näiden kohdalla vapautettu kaasu on metaania, joka on eläimen ruoansulatusprosessin sivutuote. Tällöin on kyse anaerooppisten organismien toiminnasta. Nämä metaanipäästöt ovat lehmien kohdalla merkittävä kasvihuoneilmiön voimistumisen kannalta. Suurin osa niistä tulee nimenomaan röyhtäilyn kautta. Keskimäärin yksi lehmä röyhtäilee päivässä 540-600 litraa metaania (riippuen siitä, onko se ulko- vai sisätiloissa).
Monet eläimet, kuten hevoset ja rotat, eivät voi röyhtäillä eivätkä oksentaa ollenkaan.
