Thorbjörn Fälldin

Wikipedia

Nils Olof Thorbjörn Fälldin (s. 24. huhtikuuta 1926) on ruotsalainen poliitikko Keskustapuolueesta. Hän toimi kolmen hallituksen pääministerinä vuosien 1976 ja 1982 välillä ja puolueensa puheenjohtajana vuodesta 1971 vuoteen 1985. Kun hänestä tuli pääministeri vuonna 1976, hän oli ensimmäinen muusta kuin Sosiaalidemokraattisesta puolueesta valittu pääministeri Ruotsissa neljäänkymmeneen vuoteen.

Fälldin varttui maanviljelijäperheessä Ångermanlandissa ja ryhtyi itsekin maanviljelijäksi. Ruotsin parlamenttiin hän nousi vuonna 1958.

Vuonna 1969 hän voitti kilpailun puolueen varapuheenjohtajuudesta Johannes Antonssonia vastaan ja vuonna 1971 hän seurasi Gunnar Hedlundia puolueen puheenjohtajana.

Vuonna 1973 Fälldin ehdotti Keskustapuolueen ja Liberaalin kansanpuolueen yhdistämistä. Ehdotus ei saanut kuitenkaan Keskustapuolueen jäsenistön enemmistön tukea.

Koska Keskustapuolue oli tuolloin Ruotsin suurin ei-sosialistinen puolue, Fälldin oli porvariblokin pääministeriehdokas vuoden 1976 parlamenttivaaleissa. Porvarit voittivat vaalit ja Keskustapuolue, Liberaali kansanpuolue ja Maltillinen kokoomus muodostivat enemmistöhallituksen. Hallitusyhteistyötä leimasi kuitenkin riidat ydinvoiman lisärakentamisesta ja Fälldin erosi pääministerin paikalta vuonna 1978. Liberaali kansanpuolue muodosti Ola Ullstenin johtaman vähemmistöhallituksen.

Vuoden 1979 parlamenttivaalien jälkeen Fälldin sai uudelleen pääministerin paikan ja hän muodosti toisen hallituksensa vanhalta pohjalta. Hallitus kesti kaksi vuotta, kunnes Maltillinen kokoomus jätti hallituksen veropolitiikkaa koskevien erimielisyyksien vuoksi. Keskustapuolueen ja Liberaalin kansanpuolueen hallitus jatkoi vuoden 1982 parlamenttivaaleihin asti, joissa Sosiaalidemokraattinen puolue palasi valtaan.

Vuonna 1985 tulleen toisen vaalitappionsa jälkeen Fälldin jätti puolueen puheenjohtajuuden ja myöhemmin samana vuonna myös parlamenttipaikkansa. Jätettyään politiikan hän on toiminut mm. Föreningsbankenin ja Televerketin puheenjohtajana.