Tournai
Wikipedia
Tournai on vanha, Belgian länsiosassa sijaitseva kaupunki, joka on samalla myös Hainault'n maakunnan pääkaupunki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perustiedot
Kaupungissa oli vuoden 2005 alussa 67.476 asukasta ja sen pinta-ala on 213,75 km². Asukkaita on 315 neliökilometrillä. Kaupunki on myös muuttotappiosta kärsivää seutua.
[muokkaa] Historia
Roomalainen kaupunki Tornacum syntyi todennäköisesti muiden vastaavien kaupunkien tavoin sotilasleirin ympärille ensimmäisen vuosisadan aikana. Vuonna 1954 löydettiin kaivauksissa roomalaiselle sotilasleirille tyypillisen vallikaivannon jääneitä. Paikka oli myös maanteiden ja vesireittien risteyksessä ja lähellä valtakunnan pohjoista rajaa. Escaut-joki oli erinomaisen keskeinen liikenneväylä jo varhaisina vuosisatoina kaupungin historiassa. Joen varrelta löytyneet muinaisjäännökset kertovat sen merkityksestä koko roomalsivallan ajan.
Saalilaiset frankit tekivät kaupungista 400-luvun aikana pienen valtakuntansa pääkaupungin. Jo 1600-luvulla kaivauksissa löydettiin frankkikuningas Klodvigin isän, kuningas Childeric I:n arvokkainen esinein varustettu hauta, joka sijaisee Escaut-joen pohjoisrannalla. Seuraava suuri muutos kaupungin historiassa on 800-luvulla, kun se erotettiin maallisen vallan hallinnasta ja siitä tulee suroaan frankkien kuninkaiden alaisuudessa toimiva piispallinen hallintolääni. Piispat säilyttävät hallinnassaan joen pohjoisen puolen ja 1000-luvulla Flanderin kreivit liittivät joen etelärannan. He tekevät siitä herrusalueensa.
Kaupungin porvarit rakentavat ensimmäisen kaupunginmuurin 1100-luvun puolivälissä. Samalla piispa joutuu luopumaan tuomiovallastaan. Asia sinetöidään lopullisesti kun Ranskan kuningas Filip II August määräyksessään asettaa kaupungin suoraan kuninkaan vallan alaisuuteen. Lukuisten taistelujen ja erilaisten miehitysten jälkeen vuonna 1341 kaupunki sai hallintoonsa koko sille kuuluvan alueen ja tämä alue yheisesti kaupungille kuuluvat oikeudet. Tämänkin jälkeen kaupunki menetti useaan otteeseen privilegionsa, saaden ne kuitenkin aina takaisin. Osasyynä tähän jatkuvaan muutoksen oli myös ylimmän lääninherran vaihtuminen mm. satavuotisen sodan seurauksena.
Suuri ja pitkäaikainen muutos kaupungin statuksessa tapahtui kun kesari Kaarle V toukokuussa 1522 peruutti kaupungin kaikki privilegiot ja ammattikuntien poliittiset oikeudet. Kaupunki palautui Ranskan hallintaan ja alueeseen 24. kesäkuuta 1667. Kuitenkin jo vuonna 1709 Espanjan perimyssodan myötä englantilais-hollantilaiset joukot valtasivat sen. Vuosien 1713 ja 1714 rauhoissa siitä tehtiin Itävällan Alankomaihin kuuluva kaupunki. Tässä statuksessa kaupunki oli aina Ranskan vallankumoukseen saakka. Ja Belgian itsenäistyttä siitä tulee osa Belgian kuningaskuntaa 1831.
Kaupunki oli kahdesti 1900-luvun aikana saksalaisten miehittämä. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa kaupungista muodostui tasitelutanner ja lähtiessään saksalaiset rajayttivät mm. lähes kaikki kaupungin sillat. kaupungin talous joutui vahinkojen takia vaikeuksiin moniksi vuosiksi. Toisessa maailmansodassa saksalaiset pommittivat kaupunkia 16.-20. toukokuuta 1940 ja saivat aikaan merkittävää tuhoa sekä ihmishenkien, että aineellisten arvojen suhteen.
[muokkaa] Notre-Damen katedraali
- Pääartikkeli: Tournain katedraali
Tournain Notre-Damen katedraali on useiden asiantuntijoiden mukaan yksi kristillisen kirkon kauneimpia rakennustaiteellisia saavutuksia. Sen paikalla on ollut lukuisa edeltäjiä, joista ensimmäinen pystytettiin heti kristinuskon tultua alueelle.
Nykyinen kirkkorakennus koostuu 1100-luvulla rakennetuista romaanisen tyylin mukaisista laivasta ja poikkilaivasta. ja goottilaiseen tyyliin 1200-luvulla rakennetusta kirkon kuorista. Kirkon kesikohtaa korostaa viisi kellotornia, jotka antavat sille uskomattoman ylhäiset piirteet. Pääasisäänkäynti julkisivulla on rakennettu 1300-luvulla ja koristeltu eri aikausien kuvapatsailla. Siinä olevat Porfeettain patsaat tekivät alueen kivenhakkaajat 1300-luvulla. Kahden oven väliin on sijoitettu kirjon suojelijan Neitsyt Marian patsas. Kirkossa kunnioitetaan Mariaa erityisesti sairaiden Mariana.
Kirkossa olevat lasimaalaukset 1500-luvulla kertovat mm. Sigesbert (525-575) ja Chilperic (523-584) veljes-kuninkaiden elämästä sekä keskinäisestä valtataistelusta (hyvin yleistmerovingihallitsijoiden keskuudessa), sekä Tournain ja Noyonin hiippakuntien erosta vuonna 1146.
Kirkon kuori, joka siis rakennettiin 1200-luvulla, on samalla paikalla kuin aiemmin paikalla ollut roomalainen temppeli, joka kuitenkin tuhottiin melko pian valmistumisensa jälkeen. Sekä kirkon kuori, että sitä ympäröivät kappelit on koristeltu eri aikojen veistoksilla ja maalauksilla. Katedraalin taidekokolemiin kuuluukin lukuisia merkittäviä taidetoksia, kuin myös erilaisia esineitä pyhäinjäännösten säilyttämiseksi.
Kaupungin erästä vaurauden perustaa kuvataan lasimaalauksessa, joka esittää kaupungin privilegiota kerätä vero kaikilta Escaut-joen ylittäjiltä.
[muokkaa] Beffroi
Beffroi on nykyisen Belgian alueelle tyypillinen keskiaikainen rakennus. Kaupungin porvarit rakensivat oman varallisuutensa ja itsemääräämisoikeutensa symbooliksi korkeita kellotorneja, joiden näyttämä aika tahditti toimintoja koko kaupungissa. Samalla koko kaupungin alueelle saatin nudatettavaksi yksi yhteinen aika, joka helpotti mm. työläisten töiden aloittamista ja lopettamista.
Tournain beffroin historia alkaa vuodesta 1188 kun Ranskan kuningas Fili II August halusi saada itselleen liittolaisen taisteluunsa Flanderin kreiviä vastaan, anoi kaupunkilaisille lupakirjan soittokellon hankintaan. Eräs lupakirjan ehdoista oli, että kello oli sijoitettava sille sopivaan paikkaan, sillä aiemmin kellot ja niiden käyttö olivat olleet vain papiston ja aateliston privileegio. Tämän ehdon perusteella päätettiin rakentaa erillinen kellotorni (kellotapuli), josta tuli kunnallisen vapauden symbooli.
Vuoteen 1294 saakka kellotornin kerkeus ei ylittänyt 30 metriä, mutta silloin sitä jouduittiin korottamaan. Syynä oli aivan lähelle rakennettun katedraalin uusi goottilainen keskilaiva. Kuitenkin kaupungin turvallisuuden tähden, tulipalot, vihollisen lähestyminen jne. takaamisen tähden uuden kirkkorakenteenkin ylii oli nähtävä. Vuosina 1392-1400 kellotorni oli tulipalon aiheuttamien vahinkojen tähden korjaustyömään. Samalla valettiin torniin uudedet kello ja niistä tuli entistä enemmän tiedottamiseen valmistetut. Rakennus sai myös uusia dekoratiivisa koristeita, jotka kertoivat rakennus toisesta siviilitehtävästä, sillä se toimi myös kaupungin vankilana.
Seuraavina vuosisatoina beffroin ulkoasu muuttui vain vähän, kuitenkin 1844 kaupunki päätti restauroida tornin ja rakennusarkkitehdiksi valittiin Bruno Renard. Tämä ei epäröinyt muutta tornin ulkoasua vastaamaan paremmin omia näkemyksiään keskiaikaisesta goottilaisesta arkkitehtuurista.
Vuonna 1992 beffroi suljettiin uudelleen restaurointitöiden tähden ja se avatiin uudelleen yleisölle vuonna 2003. Näin voidaan uudelleen nousta tornin 257 asekelmaa ja ihailla tornista avautuvaa mahtamaa näköalaa. Tornin eri saleissa on esillä sen historiaa, sen eri rooleja yhteisössään, sen symboleja ja sen kelloja. Beffroi on Belgian 29 muun vastaavanlaisen beffroin kanssa ollut vuosesta 1999 lähtien Unescon maailmanperintälistalla, sen kaikken vanhimpana beffroina.
[muokkaa] Talouden historiaa
Kaupungin taloudellisen vaurauden perusta varhaisina vaiheina oli kaupungin alla oleva hiekkakiviesiintymä. Kiveä on voitu käyttää sekä rakennuskivenä, että laastin raaka-aineena. Ensimmäiset kalkkikiven löuhinnat ovat todistettavasti ensimmäisen vuosisadan ajalta, ja ovat olleet nykyisen katedraalin paikalla. kaivauslöydöissä on tullut esille merkittävä määrän kiven louhimiseen ja sen käsittelyyn liittyvä aineistoa. Kivilouhoksia hyödynnettiin tehokkaasti aina 1000-luvulle asti ja uudelleen pienen tauon jälkeen 1100-luvulta 1300-luvulle.
Keskiajan jälkipuolisko merkitsi kaupungille myös vahvan käsiteollisuuden syntyä, kuten niin monnille muillekin nykyisen Belgian alueen keskiaikaisille kaupungeille. Tournain markkinat vetivät puoleensa väkeä jopa Saksasta, Englannista ja tietenkin lähialueelta. Syynä tähän oli erittäin lempeä verokohtelu niin myyjille kuin ostajillekin. Kaupunki liittyi myös osaksi Hansa.kauppayhteisön Lontoon konttoria.
Kuitenkin 1300-luvun lopulla satavuotisen sodan vaikutukset aiheuttivat taloudellisen taantuman ja suuria taloudellisia ongelmia. Kun tähän liityi vielä vaatimuksia demokratisemmasta kaupungin hallinnosta ja voimakkaasti mustan surman ja nälän seurauksena vähentynyt väestö, Bryggen kaupungin sataman rappeutuminen ja verkateollisuuden suuret ongelmat, niin kaupunki selvisi tulevaisuuteen vain vaivoin. Kuitenkin 1400-luvulla seinävaatteiden kudonta kohensi kaupungin taloudellista tilaa.
Vasta tanskan Ludvig XIV:n aikana rakennustoiminta kaupungissa elpui. Kuningas oli pättänyt tehdä siitä valtakuntansa pohjoisen osan suurimman kaupungin. Hän rakennutti uuden linnoituksen, uudenaikaisti kaupungin muurit linnoitusarkkitehti [[Vaubab]in johdolla sekä kanavoi ja ruoppasi Escaut-joen. Tämä taloudellinen kehitys kuitenkin pystähtyi kun kaupunki 1700-luvulla siirtyi osaksi Itavallan-Alankomaita. Joskin vuosisadan loppupuolella taloutta yritettiin uudelleen herätellä toimimaan perustamalla uutta teollisuutta. Tämän seurauksena uuden vuosisadan, 1800-luvun lähestyessä kaupungin monipuolinen tekstiiliteollisuus työllisti noin 3.000 henkilöä. Lisäksi kaupungissa toimivat 11 kalkinpolttouunia antoivat työtä noin 600 työntekijälle.
Kuitenkin 1800-luvun teollinen rakennemuutos vaikutti voimakkaasti myös Tournain kaupunkiin, sillä tulihan koko uudesta Belgiasta Euroopan mantereent eollistunein valtio. Uudet teollisuusalat antoivat voimaa kaupungin nopealle kasvulle.
[muokkaa] Tournai tänään
Useiden alueliitosten jälkeen Tournai on pinta-alaltaan Belgian suurin kunta. kaupungin pinta-alasta onkin tänään noin 2/3 maatalouden käytössä. Kaupunki kuuluu Vallonian alueeseen, jonka kansantulo asukasta kohden oli vuonna 2000 vain 78,2% viidentoista EU maan keskimääräisestä kansantulosta per capita.
Tournain kaupunki elää tietenkin paljon pitkästä ja monipuolisesta historiastaan, mutta matkailu ei voi ylläpitää nykyaikaista palvelutasoa ja siksi kaupunki yrittään jälleen kerran, moneska kerta sen historiassa lieneekään, selvitä suuresta rakennemuutoksesta ja kehittyä nykyaiakiseksi palvelujen ja uudenlaisen teollisuuden keskukseksi keskellä Eurooppaa.
