Childeric I

Wikipedia

Childeric I (noin 436-481 Tournai), oli saalilaisten frankkien herttua ja kuningas vuodesta 457 vuoteen 481. Todennäköisesti hän oli kuningas Merovechin poika. Hänen puolisonsa oli Thüringenin Basine ja heidän poikansa Klodvig.

Childeric I Tournaista 1653 hänen haudastaan löydetyn sinettisormuksen mukaan.

[muokkaa] Taustaa

Hunnien armeija ryösti tämän prinssin mukaansa jo lapsuudessa ja kuin ihmeen kautta hän pääsi pakenemaan frankkisotilaan avustuksella. Tarinoiden ja niitä käyttäneiden lähteiden mukaan hän ei ollut oikea kuningas todellisuudessa ennen kuin hänet oli kerran syrjäytetty ja hän oli uudelleen noussut valtaan.

[muokkaa] Tulo valtaan

Historiallisesti lienee kuitenkin todennäköisempää, että Childeric nousi valtaan isänsä kuoltua noin vuonna 467 tai 458. Perinteisen soturiseurueensa kanssa hän asettui pääkaupunkiinsa Tournaihen, joka oli maalla, jonka hän oli saanut roomalaisilta foederatus-maana. Samaan aikaan hän piti yllä rauhaa liittolaistensa kanssa.

[muokkaa] Valta ja sen käytto

Soissonsissa kasarmiaan ja hallintoaan pitävän roomalaisen Aegidiuksen kanssa Childeric löi vuonna 463 Orléansissä länsigoottien joukot. Näiden tarkoituksena oli laajentaa valta-aluettaan Loire-joen suuntaisesti. Aegidiuksen kuoleman jälkeen hän liittoutui roomalaisen kuvernööri Pauluksen kanssa luoden yhteiset gallialais-roomalaiset ja frankkien joukot, jotka voittivat gootit ja saivat runsaan ryöstösaaliin.

Viholliset palasivat takaisin Angersiin, mutta Childeric tuli paikalle seuraavana päivänä ja seurauksena oli taistelu. Paulus sai taistelussa surmansa ja Childeric valloitti kaupungin. Kun hän näin oli vapauttanut kaupungin, hän lähti seuraamaan saksien sotajoukkoja Loiren Atlantiin laskevaan suistoon saakka. Siellä Childeric surmasi vihollisensa. Gregory Tourslaisen mukaan hän pysäytti myös Italiaa valloittamaan menossa olleen alemannien sotajoukon.

Varhaiskeskiajan ja myöhäisantiikin ei-roomalaisista hallitsijoista on tietoja hyvin rajoitetusti. Näin on myös frankkihallitsijoiden kohdalla: faktoja on vähän, tarinoita enemmän. Tarinoiden mukaan frankit ajoivat Childericin maanpakoon, koska tämä oli naistenmiehenä vietellyt heidän vaimonsa. Maanpaossa hän oli Thüringenissä, jonka kuninkaan Basinsin ja kuningattaren Basinen vieraana hän oli. Palattuaan takaisin maanpaosta olisi hän tarun mukaan ottanut puolisokseen kesti-isäntänsä puolison. Tämä Gregorius Toursilaisen kirjan Historia Francorumin kertoma tarina on kuitenkin täysin legendaarinen.

Totta kuitenkin on. että Childeric I kuoli 481 ja haudattiin pääkaupunkiinsa Tournaihin, ja, että häneltä jäi poika Klovis, josta tuli saalilaisten frankkien kuningas.

[muokkaa] Childericin hauta

Kun 27. toukokuuta vuonna 1653 muurari Adrien Quinquin työskenteli Tournain Saint-Brice -kirkon jälleenrakennustyömaalla, hän löysi merovinkiaikaisen haudan, joka sisälsi erilaisia esineitä: kultarahoja sisältävän nahkapussin, kultaisen rannerenkaan, muutaman rautaesineen, useita granaatein koristeltuja kultaesineita, joiden joukossa 300 mehiläistä. Yksi esineistä oli sormus, ja siinä oli kirjoitus

CHILDERICI REGIS.

Näin hauta voitiin identifioida Childeric I:n haudaksi.

Espanjan alankomaiden tuolloinen kuvernööri Leopold William innostui löydöstä Brysselissä ja julkaisutti tiedot latinaksi 1755 Jean-Jacques Chifflet'n toimesta teoksena: Anastasis Childerici I Francorum regis, sive thesaurus sepulchralis Tornaci Neviorum effossus et commentario illustratus. Samalla Leopod William siirsi löydöt Wieniin Habsburgeille, jotka puolestaan lahjoittivat ne Ranskan kuninkaalle Lugvig XIV:lle. Tämä ei kuitenkaan osannut arvostaa lahjaa, vaan ne hautautuivat Louvren kirjastoon, jonka kokoelmista tuli Ranskan kansalliskirjasto vallankumoksen myötä. Napoleon kuitenkin innostui Childericin haudan löydöistä ja teki mehiläisestä keisarikunnan tunnuksen Ranskan liljan (fleur-de-lys) sijasta.

Yöllä 5-6. marraskuuta 1831 Childericin lähes 80 kiloa painava kulta-aarre ryöstettiin kirjastosta ja sulatettiin. Joitakin yksittäisiä osia säilyi, koska niitä oli kätketty Seine-jokeen. Näihin kuului muun muassa kaksi mehiläistä. Meille on kuitenkin säästynyt löytöhetken hyvää dokumentaatiota esineistä, kuin myös Habsburgeille tehtyjä jäljennöksiä.