Waterloon taistelu
Wikipedia
| Waterloon taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Napoleonin sotia | |||||||
|
|||||||
| Taistelijat | |||||||
| Ranska | Englanti, Preussi, Hannover | ||||||
| Komentajat | |||||||
| Napoleon Bonaparte | Arthur Wellesley, Gebhard von Blücher | ||||||
| Vahvuudet | |||||||
| 73 000 miestä | 67 000 englantilaista/hannoverilaista ja 60 000 preussialaista | ||||||
| Tappiot | |||||||
| 34 000 | 23 000 | ||||||
Waterloon taistelu oli 18. kesäkuuta 1815 käyty Napoleon Bonaparten viimeinen taistelu. Taistelu käytiin belgialaisen Waterloon kylän lähistöllä Napoleonin johtamien ranskalaisten ja liittouman, johon kuuluivat Wellingtonin herttuan johtamat britit ja alankomaalais-belgialaiset joukot ja Gebhard Leberecht von Blücherin johtamat Preussin joukot, välillä.
Taistelun aikana Napoleon joutui jopa käyttämään pelättyä keisarillista kaartiaan, jota oli pidetty voittamattomana. Kaarti kuitenkin lyötiin ja lausuttiin kuuluisat sanat "La Garde meurt, elle ne se rend pas!". Huuto oli ranskan kieltä ja merkitsi: Kaarti kuolee, muttei antaudu!
Napoleonin armeija hävisi taistelun. Hän antoi miestensä paeta ja yritti myös itse paeta, mutta joutui brittien vangiksi. Napoleon vietiin Saint Helenan saarelle, missä hän kuoli vuonna 1821.
