Ylikiiminki

Ylikiiminki (ruots. Överkiminge) on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnan väkiluku on 3 332 (31.12.2004) ja pinta-ala on 1 061,07 km², josta 20,37 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 3,16 asukasta/km². Kunnanjohtaja Kaarina Daavittila. Kunta on yksikielinen.

Ylikiimingin keskustasta on matkaa Ouluun noin 35 kilometriä. Reki-Vesalan alue on kehittymässä laajemmaksi omakotitaloalueeksi, josta matka Ouluun kestää henkilöautolla noin 20 minuuttia. Nykyisin kunnan asukasluku on kasvussa.

[muokkaa] Ajankohtaista

Oulun kaupunki ja Ylikiimingin kunta aloittivat syyskuussa 2005 selvityksen mahdollisesta kuntaliitoksesta. Suunnitelmaa on käsitelty sekä Ylikiimingin kunnassa että Oulun kaupunginhallituksessa. Kuntaliitos toteutetaan 1. tammikuuta 2009, jolloin Oulun kaupungin pinta-ala kolminkertaistuu.

[muokkaa] Aiheesta enemmän

[muokkaa] Julkinen liikenne

Julkinen liikenne rajoittuu pääasiassa reitillä Oulu–Kiiminki–Ylikiiminki liikennöiviin A. Mörö Oy:n linjavuoroihin. Kunnan sisäinen julkinen liikenne on koululaisliikenteeseen sidottua linja-auto- tai pikkubussiliikennettä.

[muokkaa] Vesistöt

Vesistöt Ylikiimingin kartalla

Kunnan läpi virtaa Perämereen Haukiputaalla laskeva Kiiminkijoki. Pääosin asutus on keskittynyt joen sekä sen sivujoen, Nuorittajoen varsille. Ylikiimingin kunnan alueella on useita järviä, joista suurimmat ovat:

Iso Seluskanjärvi ja Tervalampi Muhoksentien varressa n. 7 kilometriä kuntakeskuksen eteläpuolella on otettu virkistyskalastuskäyttöön.

[muokkaa] Kylät

Kylät Ylikiimingin kartalla

Alavuotto, Arkala, Häikiönniemi, Jokela, Jokikokko, Jolos, Juopuli, Karahka, Kirkonkylä, Kääriänperä, Lamu, Murtomaa, Niemikylä, Nuoritta, Rekikylä, Somerovaara, Säävälä, Ukkolanmäki, Ukonkangas, Vesala, Vepsä, Vähävuotto, Ylivuotto

Kirkonkylän alueeseen kuuluvat Kirkonkylä, Kääriänperä, Murtomaa, Niemikylä, Säävälä, Ukonkangas sekä Ukkolanmäki. Reki–Vesalan alueen muodostavat Vesalan, Rekikylän ja Lamun kylät. Vuoton alueeseen kuuluvat Alavuotto, Ylivuotto sekä Vähävuotto.

[muokkaa] Koulut

Kunnasta on lakkautettu useita kouluja pääasiassa oppilaiden vähyyden vuoksi. Nykyisin kunnassa toimivat seuraavat koulut:

Vesalan koulu
Vepsän koulu
Monimuotolukio (LUMO-projekti)

Lakkautettuja kouluja

Alavuoton koulu 1993
Karahkan koulu 1970
Jokelan koulu 1982
Jokikokon koulu 1989
Joloksen koulu 2001

Juopulin koulu 2005
Niemikylän koulu 1971
Nuorittan koulu 2004
Rekikylän (Rekelän) koulu 1965
Ylivuoton koulu 1977

Useimmiten koulujen lakkauttamisen syynä on ollut oppilasmäärän vähyys, mutta joidenkin koulujen tapauksessa myös kosteus- ja homevauriot. Koulujen yhdeydessä on usein toiminut myös kirjaston sivutoimipiste, jolloin koulun lakkauttamisen seurauksena myös kirjastotoiminta kylällä on loppunut.

[muokkaa] Historia

Vesaisen patsas Vesalankylässä.

Ylikiiminki on syntynyt maankohoamisen myötä, ja on osin vanhaa merenpohjaa. Ylikiimingin alueelta on löydetty kivikautisia esineitä ja hautoja. Kivikautisia asuinpaikkoja kunnan alueelta on löydetty useita, huomattavimpia näistä lienevät Rekikylän ja Latokankaan kivikautiset asuinalueet. Kivikautisen asutuksen jälkiä on löydetty myös Jokelan kylästä.

Nykyaikainen asutus on levinnyt alueelle ilmeisesti Savon suunnalta 1500-luvulla. 1570-luvulla Ylikiimingissä mainitaan olleen 25 taloa. Alussa Alakiiminki (nyk. Kiiminki) ja Ylikiiminki muodostivat yhden kylän. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa kylistä käytettiin nimiä Nedre Kiminge ja Öfre Kiminge. Vaikka kunta on yksikielinen, on kunnalla myös ruotsinkielinen nimi, Överkiminge.

Ylikiiminki esiintyy historiassa kylän nimenä jo vuonna 1579 venäläisten tekemän ryöstöretken yhteydessä.

Ehkä tunnetuin ylikiiminkiläinen historiassa on Vesalankylässä vaikuttanut sissipäällikkö Pekka (Juho) Vesainen (k. n. 1627), joka johti Pohjois-Pohjanmaan talonpoikien taistelua vienankarjalaisia vastaan. Vesaisen sotaretket ulottuivat mm. Petsamoon saakka, jossa hänen joukkonsa hävittivät luostarin 1500-luvun lopulla.

[muokkaa] Kirkko ja seurakunta

Ylikiimingin seutu kuului aluksi Iin pitäjään ja kappeliin, ja liittyi kappelina v. 1858 muodostettuun Kiimingin kirkkoherrakuntaan. Itsenäinen seurakunta siitä tuli v. 1909. Ensimmäinen saarnahuone (myöhemmin kirkko) valmistui 1691. Se purettiin nykyisen kirkon valmistuttua v. 1786. Ylikiimingin kirkon on suunnitellut pietarsaarelainen rakennusmestari Jacob Rijf.

[muokkaa] Vapaa-aika

Talviliikuntaan kunnan alueella on tarjolla useita kymmeniä kilometrejä retkihiihtolatuja sekä useita luistelu- ja jääkiekkokenttiä mm. kylien kouluilla.

[muokkaa] Liikuntahallit

Harjunkaari sijaitsee kirkonkylän koulukeskuksessa. Hallin lattiapinta-ala on 650 m², ja se voidaan jakaa väliverhoilla kolmeen lohkoon. Hallissa on myös näyttämö, neljä pukuhuonetta peseytymistiloineen sekä sauna.

Pienempiä liikuntasaleja on Joloksen, Juopulin, Nuorittan, Vesalan, Vepsän ja Yliperän kouluilla.

[muokkaa] Pylkönahon urheilukeskus

Pylkönahon urheilukeskus sijaitsee Puolangantien varressa noin kolmen kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Urheilukeskus on pääasiassa talviurheilukäytössä, ja sieltä löytyvät suorituspaikat ampumahiihdolle. Urheilukeskuksessa on lisäksi 10 kilometrin mittainen valaistu hiihtolatu. Kesäisin pururata toimii kuntoratana. Hiihtoladut ovat yhteydessä kunnan laajaan retkilatuverkostoon.

[muokkaa] Seudullinen monitoimikeskus

Seudullinen monitoimikeskus rakennetaan Kuusamontien varteen Kokkokankaalle, lähelle Arkalan kylää, noin 32 kilometrin päähän Oulusta. Monitoimikeskukseen keskitetään moottoriurheilu, harrasteilmailu, urheiluammunta sekä useita muita toimintoja ympäristön kannalta kestävästi. Monitoimikeskus valmistunee 2008. Myös Oulun Iinatin moottoriurheilukeskuksen toiminnot siirretään Kokkokankaalle rakennettavaan keskukseen.