Ypäjän Hevosopisto
Wikipedia
Ypäjän Hevosopisto on Ypäjän kunnassa sijaitseva maatalousalan oppilaitos. Hevosopiston päätehtävänä on hevosalan ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen. Opistolla voi kouluttautua muun muassa hevostenhoitajaksi, ratsastuksenohjaajaksi ja -opettajaksi. Ammatillisen koulutuksen lisäksi Hevosopisto tarjoaa lyhytkursseja, nuorten hevosten koulutusta, palveluja matkailijoille sekä järjestää vuosittain lukuisia ratsastuskilpailuja ja muita hevostapahtumia, joista merkittävin on Finnderby.
Ypäjän Hevosopisto on Pohjoismaiden suurin hevosalankoulutusta järjestävä oppilaitos. Opiskelijoita on vuosittain noin 250 ja talleissa on tilaa 400 hevoselle. Opisto omistaa noin 150 hevosta ja Hevosopiston kanssa rinnan toimivan MTT:n hevostutkimusyksikön hevoset ovat myös opetuskäytössä.
Ypäjän Hevosopisto perustettiin vuonna 1993 Ypäjän Hevostalousoppilaitoksen ja Suomen Ratsastusopiston tilalle. Opiston toiminnasta vastaa Hevosopisto Oy. Hevosopiston omistavat Suomen valtio, Forssan, Jokioisten ja Ypäjän kunnat sekä Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry.
Hevosopiston ratsastuskoulu on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä. Vastaavan ratsastuksenopettajan apuna toimivat ratsastuksenohjaajalinjan opiskelijat. Ratsastuskoululla järjestetään joka kesä leirejä niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin ratsastajille. Ratsastusseura Ypäjän Ratsastajat ry eli YR, toimii tiiviissä yhteistyössä Hevosopiston kanssa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Hevosopisto sijaitsee Ypäjän Siittolanmäellä, jossa on kasvatettu hevosia jo 1800-luvulla. Puolustuslaitoksen hevoshuoltokoulu aloitti toimintansa Kartanonkylän kartanon mailla vuonna 1934 ja vuonna 1937 perustettiin sen rinnalle Valtion hevossiittola, jonka tehtävänä oli Suomen hevosjalostuksen edistäminen ja työntekijöiden kouluttaminen. Tehtävät olivat siis samat, joita nykyisin jatkavat Hevosopisto sekä MTT:n hevostutkimus. Tallit, jotka rakennettiin 1930-luvulla, ovat edelleen käytössä.
Vuonna 1955 puolustuslaitoksen yksikkö siirtyi Niinisaloon. Hevossiittolan toimintaa muutettiin tarkoituksenmukaisemmaksi ja siittolan nimeksi tuli Valtion hevosjalostuslaitos. Laitoksen tärkeimpänä tehtävänä oli hevosjalostus ja siihen liittyvä tutkimustoiminta. Myös hevostalouskoulun opetuksen tehokkuutta parannettiin, muun muassa rakentamalla kengitys- ja metallityöpaja. Hevostalouskoulu toimi vuodesta 1937 vuoteen 1962 ja maatalousseppäkoulu sen rinnalla 1948–1962. Sodan aikana 1942–1945 kursseja ei järjestetty.
Laitoksen nimi muuttui jälleen vuonna 1961. Uudeksi nimeksi tuli Ypäjän maataloudelliset oppilaitokset. Tämän jälkeen nimi on muuttunu vielä Ypäjän maatalousoppilaitokseksi ja vuonna 1989 Ypäjän Hevostalousoppilaitokseksi. Vuonna 1972 Suomen Ratsastusopisto (SRO) aloitti toimintansa. Se oli Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistyksen omistama yksityinen urheiluopisto. SRO koulutti ratsastuksenohjaajia ja -opettajia. SRO rakennutti Ypäjälle tallin (nykyisin Hevosopiston ratsastuskoulun käytössä) sekä Ypäjä-hallin (Hevosopiston suurin ratsastusmaneesi).
[muokkaa] Hevoskasvatus
Siittolassa on kasvatettu enimmäkseen suomenhevosia. Parhaimmista kasvateista mainittakoon ravihevoset Uskoton (s.1954), Systi (s.1969), Pysteri (s.1984), kaksinkertainen ravikuningas Pette (s.1984) sekä Taikuri (s.1987) ja ratsut Kelmi (s.1979), Opetus (s.1983), Rysykkä (s.1985), Samuli (s.1986) ja Jaime (s.1995). Kaikki edellä mainitut ratsut ovat voittaneet Suomen mestaruuden joko koulu-, este- tai kenttäratsastuksessa.
Puolustuslaitoksen Ratsukoulun yhteyteen perustettiin vuonna 1941 Valtion hevossiittolan rinnalle lämminverisiittola marsalkka Mannerheimin käskystä. Jalostusmateriaali koostui tuolloin Neuvostoliitosta peräisin olleista sotasaalishevosista. Ratsuväki jalkautettiin vuonna 1947, mutta puolustusvoimien ratsujalostus jatkui vuoteen 1955 asti, jolloin se eduskunnan päätöksellä lopetettiin. Valtion hevosjalostuslaitos aloitti lämminverijalostuksen 1980-luvulla. Ensimmäiset lämminveriratsutammat hankittiin Saksasta ja ne olivat hannover-rotuisia.
Siittolanmäellä syntyy edelleen joka kesä useita varsoja. Vuonna 2005 varsoi kuusi Hevosopiston omistamaa tammaa ja seitsemän MTT:n tammaa.
[muokkaa] Presidenttien hevoset Ypäjällä
Siittolanmäellä on asunut useita presidenttien hevosia. Marsalkka Mannerheimin ratsutamma Käthy vietti viimeiset vuotensa Ypäjällä ja on myös haudattu sinne. Käthyn haudan muistokivi paljastettiin vuonna 1991. Presidentti Kekkosen lahjoituksena saamat orlov-tammat Kaunotar (alkuperäiseltä nimeltään Krasavitsa) ja Suosikki (Balovnitsa) olivat sijoitettuina Valtion hevossiittolaan. Molemmat tammat varsoivat Ypäjällä. Vuonna 1959 Kekkoselle lahjoitettiin vielä kolmas orlov-hevonen, ori Lento, joka niin ikään muutti Ypäjälle.
Presidentti Koivisto sai Kazakstanin presidentti Nazarbajevilta vuonna 1992 doninhevosen nimeltä Zaslon. Myöhemmin Zaslon päätyi Hevosopiston ratsastuskoulun käyttöön, jossa se oli suosittu ja toimiva opetushevonen.
Nykyisin Hevosopistolla asuu presidentti Tarja Halosen suomenhevostamma Ypäjä Tarja. Hevosen lahjoittivat Haloselle Hevosopisto ja Ypäjän kunta.
[muokkaa] Lähteet
- Hevosopiston kotisivut
- Kari Haimi, Helena Jansson, ym. (1997): Siittolanmäki 60 vuotta, MTT:n hevostutkimus ja Hevosopisto Oy. ISBN 952-90-8958-9
- Kirsti Piminäinen (toim.) (2003): Hevosopisto 10 vuotta, Hevosopisto Oy. ISBN 952-91-6308-8
