1941

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu- maaliskuu

• 19. tammikuuta – Britit ja australialaiset hyökkäsivät Italian joukkoja vastaan Eritreassa.
• 21. tammikuuta – Britit ja australialaiset hyökkäsivät Tobrukiin Libyassa.
• 23. tammikuuta – Charles Lindbergh puhui Yhdysvaltain kongressin edessä ja suositteli pysymistä neutraalina sodassa.
• 3. helmikuuta – Pierre Laval nostettiin Vichyn Ranskan johtoon.
• 11. helmikuuta – Kenraaliluutnantti Erwin Rommel saapui Tripoliin.
• 1. maaliskuuta – Bulgaria liittyi Akselivaltoihin.
• 1. maaliskuuta – Ensimmäinen FM-radioasema, W47NV, aloitti Nashvillessä Tennesseessä.
• 1. maaliskuuta – Arthur L. Bristol nimitettiin USA:n merivoimien Atlantin laivaston johtoon.
• 11. maaliskuuta – Franklin Delano Roosevelt allekirjoitti Lend-Lease-lain, joka salli yhdysvaltalaisvalmisteisen sotamateriaalin myynnin Liittoutuneille.
• 25. maaliskuuta – Jugoslavian kuningaskunta liittyi Wienissä Akselivaltoihin.
• 27. maaliskuuta – Prinssi Pavlen palatessa Wienistä armeijan upseerit kapinoivat ja asettivat 17-vuotiaan prinssi Petarin Jugoslavian kuninkaaksi ja ilmoittivat kolmisopimuksen mitättömäksi.
• 27.–29. maaliskuuta – Matapanin niemen taistelu: brittien laivasto upotti viisi italialaista sotalaivaa Peloponnesoksen rannikolla.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

• 6. huhtikuuta – Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kreikkaan.
• 17. huhtikuuta – Jugoslavia antautui.
• 21. huhtikuuta – Kreikka antautui. Britit vetäytyvät Kreetalle.
• 27. huhtikuuta – Saksalaiset saapuivat Ateenaan.
• 1. toukokuuta – Orson Wellesin Citizen Kane ensi-iltaan New Yorkissa.
• 9. toukokuuta – Kuninkaallinen laivasto kaappasi sukellusvene U-110:n Atlantilla. Sukellusveneessä oli mukana viimeisin Enigma-salauslaite, jota liittoutuneet käyttivät saksalaisten koodin murtamiseen.
• 10. toukokuuta – Rudolf Hess hyppäsi laskuvarjolla Skotlantiin väittäen olevansa rauhan asialla.
• 12. toukokuuta – Konrad Zuse sai valmiiksi Z3-tietokoneen.
• 20. toukokuuta – Saksalaisjoukot hyökkäsivät Kreetalle.
• 24. toukokuuta – Saksalainen taistelulaiva Bismarck upotti brittien taisteluristeilijä HMS Hoodin. Kolme merimiestä 1300:sta pelastui.
• 26. toukokuuta – Bismarck sai osuman torpedosta ja menetti ohjattavuutensa.
• 27. toukokuuta – Bismarck upotettiin Atlantilla, 2300 merimiestä kuoli.
• 27. toukokuuta – Presidentti Roosevelt julisti rajoittamattoman kansallisen hätätilan.
• 1. kesäkuuta – Kreeta antautui.
• 8. kesäkuuta – Liittoutuneet valtasivat Syyrian ja Libanonin.
• 9. kesäkuuta – Suomessa liikekannallepano, joukkoja asetettiin saksalaiskomentoon.
• 14. kesäkuuta – Pakkoväestönsiirtoja Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 40 000 liettualaista pakkosiirretään Siperiaan.
• 22. kesäkuuta – Operaatio Barbarossa: Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.
• 25. kesäkuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Suomen kaupunkeja, jatkosota alkoi.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

• 5. heinäkuuta – Saksan joukot saavuttivat Dnepr-joen.
• 5.–19. heinäkuuta – Perun ja Ecuadorin välinen sota.
• 7. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot miehittivät Islannin.
• 26. heinäkuuta – Japanin vallattua Ranskan Indokiinan Roosevelt määräsi kaikki japanilaisen omaisuuden takavarikoitavaksi Yhdysvalloissa.
• 31. heinäkuuta – Hermann Göring määräsi SS-kenraali Reinhard Heydrichin toimittamaan suunnitelman juutalaisongelman lopulliseksi ratkaisuksi.
• 18. elokuuta – Saksassa lopetettiin mielisairaiden ja vammaisten järjestelmällinen eutanasia protestien vuoksi.
• 8. syyskuuta – Saksan joukot saavuttivat Leningradin, kaupungin saarto alkoi.
• 16. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Britannian painostuksesta Iranin šaahi Reza Pahlavi jätti valtaistuimen pojalleen Mohammad Reza Pahlaville.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

• 2. lokakuuta – Operaatio Taifun Moskovan valtaamiseksi käynnistyi.
• 8. lokakuuta – Saksan joukot saavuttivat Asovanmeren ja valtasivat Mariupolin.
• 23. lokakuuta – Walt Disneyn animaatioelokuva Dumbo oli ensi-illassa.
• 30. lokakuuta – Roosevelt hyväksyi miljardin dollarin Lend-Lease-avun Neuvostoliitolle.
• 6. marraskuuta – Josif Stalin piti toisen puheensa valtakaudellaan. Hän sanoi, että vaikka 350 000 sotilasta on kaatunut, saksalaisten tappiot ovat 4,5 miljoonaa ja voitto on lähellä.
• 14. marraskuuta – Lentotukialus HMS Ark Royal kaatui ja upposi U-81:n torpedoimana.
• 24. marraskuuta – Yhdysvallat myönsi Lend-Leasen myös Vapaan Ranskan joukoille (Forces Françaises Libres).
• 26. marraskuuta – Yhdysvallat jätti Hullin nootin Japanille vaatien vetäytymistä Kiinasta.
• 26. marraskuuta – Vara-amiraali Chuichi Nagumon komentama kuuden lentotukialuksen saattue lähti kohti Pearl Harboria.
• 27. marraskuuta – Saksalaiset pääsivät lähimmäs Moskovaa. Kylmä sää ja vastahyökkäykset pysäyttivät etenemisen.
• 7. joulukuuta – Japani teki yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain laivastotukikohtaan Pearl Harboriin Havaijilla, vetäen Yhdysvallat mukaan toiseen maailmansotaan.
• 8. joulukuuta – Yhdysvallat julisti sodan Japanille.
• 11. joulukuuta – Saksa julisti sodan Yhdysvalloille.
• 19. joulukuuta – Adolf Hitler syrjäytti Walther von Brauchitschin ja otti itse armeijan johdon.
• 25. joulukuuta – Japanilaiset valtasivat Hong Kongin.
• 27. joulukuuta – Brittikommandot tekivät iskun Vaagson satamaan Norjassa.

[muokkaa] tuntematon päivämäärä

• Huhtikuu – Neuvostoliitto ja Japani solmivat puolueettomuussopimuksen.

[muokkaa] Syntyneitä

• 5. tammikuuta – Hayao Miyazaki, japanilainen animaatioelokuvien tuottaja ja ohjaaja
• 14. tammikuuta – Faye Dunaway, näyttelijätär
• 22. tammikuuta – Jaan Kaplinski, virolainen runoilija, filosofi ja kulttuurikriitikko
• 30. tammikuuta – Dick Cheney, amerikkalainen poliitikko
• 31. tammikuuta – Plácido Domingo, oopperalaulaja
• 14. maaliskuuta – Wolfgang Petersen, elokuvaohjaaja
• 16. maaliskuuta – Bernardo Bertolucci, elokuvaohjaaja
• 3. huhtikuuta – Jorma Hynninen, oopperalaulaja
• 23. huhtikuuta – Paavo Lipponen, suomalainen poliiitikko, pääministeri (1995–2003) ja eduskunnan puhemies
• 24. toukokuuta – Bob Dylan, yhdysvaltalainen laulaja
• 2. kesäkuuta – Charlie Watts, rock-muusikko (The Rolling Stones)
• 27. kesäkuuta – Krzysztof Kieslowski, elokuvaohjaaja
• 3. elokuuta – Martha Stewart, yhdysvaltalainen liikenainen
• 20. elokuuta – Slobodan Milošević, Jugoslavian presidentti 1989–2000
• 2. syyskuuta – Jyrki Otila, TV-visailujuontaja ja europarlamentaarikko (k. 2003)
• 9. syyskuuta – Otis Redding, muusikko
• 9. syyskuuta – Dennis Ritchie, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä
• 4. lokakuuta – Anne Rice, kirjailija
• 6. marraskuuta – Erik Vikström, Porvoon piispa

[muokkaa] Kuolleita

• 13. tammikuuta – James Joyce, irlantilainen kirjailija
• 28. helmikuuta – Espanjan kuningas Alfonso XIII
• 28. maaliskuuta – Virginia Woolf, kirjailija
• 6. kesäkuuta – Louis Chevrolet, autotehtailija (s. 1878)
• 10. kesäkuuta – Jelly Roll Morton, jazz-muusikko
• 14. elokuuta – Maximilian Kolbe, munkki ja pyhimys
• 5. marraskuuta – Arndt Pekurinen, suomalainen pasifisti (teloitettiin)

[muokkaa] Kirjoja

• Elokuu – Frans Eemil Sillanpää