1943

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

• 11. tammikuuta – Yhdysvallat ja Britannia luopuivat aluevaatimuksistaan Kiinassa.
• 14. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt matkusti ensimmäisenä USA:n presidenttinä lentokoneella. Hän tapasi Winston Churchillin Casablancassa Marokossa.
• 18. tammikuuta – Varsovan gheton kansannousu alkoi.
• 18. tammikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti päättäneensä Leningradin saarron.
• 23. tammikuuta – Britit valloittivat Tripolin Pohjois-Afrikassa.
• 27. tammikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen omin voimin suoritettu ilmahyökkäys Saksaan, 50 konetta pommitti Wilhelmshavenia.
• 1. helmikuuta – Natsit nimittivät Vidkun Quislingin Norjan päämieheksi.
• 2. helmikuuta – Stalingradin taistelu päättyi Saksan 6. armeijan antautumiseen.
• 9. helmikuuta – Yhdysvallat ilmoitti Guadalcanalin valloitetuksi kuusikuukautisen taistelun jälkeen.
• 14. helmikuuta – Neuvostoliitto vapautti Rostovin.
• 16. helmikuuta – Neuvostoliiton talvioffensiivi valloitti jälleen Harkovan.
• 19. helmikuuta – Kasserinen solan taistelu: Rommelin Afrika Korps käynnisti vastahyökkäyksen yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan Tunisiassa, Yhdysvaltain ensimmäinen merkittävä häviö.
• 28. helmikuuta – Operaatio Gunnerside: Norjan vastarinta hyökkäsi raskasvesitehdasta vastaan Vemorkissa.
• 1. maaliskuuta – Heinz Guderian nimitettiin panssarijoukkojen tarkastajaksi.
• 2. maaliskuuta – Bismarckin meren taistelu: Yhdysvaltain ja Australian ilmavoimat tuhosivat japanilaisten täydennyssaattueen. Japani menetti kaikki kahdeksan kuljetusalusta, neljä hävittäjää ja 2 890 miestä.
• 26. maaliskuuta – Komandorskisaarten taistelu: Yhdysvaltain laivasto havaitsi Japanin täydennyskuljetuksen Aleutteihin kuuluvalle Kiskan saarelle.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

• 22. huhtikuuta – Albert Hofmann havaitsi LSD:n hallunogeeniset ominaisuudet.
• 11. toukokuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Attulle Aleuteilla karkoittaakseen sitä miehittäneet japanilaiset.
• 13. toukokuuta – Saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat Pohjois-Afrikassa.
• 16. toukokuuta – Operaatio Chastise: RAF:n Dam Bustersien hyökkäys saksalaisia Moehnen, Sorpen ja Ederin patoja vastaan Ruhrin alueella.
• 4. kesäkuuta – Sotilasvallankaapaus Argentiinassa, Ramon Castillo syöstiin vallasta.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

• 4. heinäkuuta – Neuvostoliittolainen partisaaniosasto väijytti aamuyöllä Inarin Laanilassa linja-auton ja teki iskun läheiseen kestikievariin. Useita siviilejä sai surmansa.
• 5. heinäkuuta – Kurskin taistelu alkoi kello 04:40.
• 10. heinäkuuta – Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliassa alkoi.
• 12. heinäkuuta – Kurskin taistelun suurin panssaritaistelu 1 500 panssarivaunun kesken, Neuvostoliitto menetti 322 vaunua, saksalaiset vähemmän.
• 15. heinäkuuta – Kurskin taistelun vastahyökkäys käynnistyi Neuvostoliiton keskisellä rintamalla.
• 19. heinäkuuta – Roomaa pommitettiin ensimmäisen kerran sodassa.
• 24. heinäkuuta – Operaatio Gomorrah: britit ja kanadalaiset pommittivat Hampuria öisin, amerikkalaiset päivisin. Marraskuuhun mennessä yli 50 000 ihmistä sai surmansa ja 280 000 rakennusta tuhoutui.
• 25. heinäkuuta – Italian Gran Consiglio del Fascismon vedettyä tukensa Mussolinilta, hänet pidätettiin ja kenraali Pietro Badoglio asetettiin maan johtoon. Maahan julistettiin poikkeustila ja neuvottelut Liittoutuneiden kanssa aloitettiin.
• 27. heinäkuuta – Hampurin pommitus vähän ennen puoltayötä aiheutti tulimyrskyn, joka surmasi 40 000 ja poltti 21 km² kaupungin keskustasta.
• 27. heinäkuuta – Josif Stalin antoi käskyn numero 227 vastauksena saksalaisten etenemiseen. Käsky määräsi ilman lupaa vetäytyneet tai paikkansa jättäneet teloitettaviksi.
• 11. elokuuta – Neuvostoliiton joukot saavuttivat jälleen Harkovan.
• 17. elokuuta – USA:n 7. armeija kenraali George S. Pattonin komentamana saapui Messinaan, brittien 8. armeija kenttämarsalkka Bernard L. Montgomeryn komentamana muutama tunti myöhemmin. Koko Sisilia oli näin liittoutuneiden hallussa.
• 17. elokuuta – Yhdysvaltain ja Kanadan joukot nousivat maihin Kiskalle, jonka japanilaiset ovat evakuoineet jo heinäkuussa.
• 29. elokuuta – Saksalaiset hajottivat Tanskan hallituksen sen kieltäydyttyä rikkomasta lakkoja ja osoitettua tyytymättömyyttä miehitysvaltaa vastaan.
• 3. syyskuuta – Liittoutuneet nousivat maihin Italian mantereelle Montgomeryn johdolla.
• 8. syyskuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower ilmoitti Italian antautumisesta.
• 23. syyskuuta – Repubblica Sociale Italiana (Salòn tasavalta) perustettiin Pohjois-Italiaan, johtajanaan saksalaisten kommandojen vapauttama Benito Mussolini.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

• 13. lokakuuta – Italian uusi hallitus liittyi liittoutuneisiin ja julisti sodan Saksalle.
• 22. lokakuuta – RAF pommitti Kasselia.
• 1. marraskuuta – Operaatio Goodtime: Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Bougainvillessä Salomonsaarilla.
• 15. marraskuuta – Heinrich Himmler määräsi romanit asetettavaksi samalle tasolle kuin juutalaiset ja vietäviksi keskitysleireille.
• 16. marraskuuta – 160 USAF:n pommittajaa iski vesivoimalaitokseen ja raskasvesitehtaalle Norjan Vemorkissa.
• 18. marraskuuta – 440 RAF:n pommittajaa iski Berliiniin, aihettaen vain vähäistä tuhoa ja surmaten 131. RAF menetti yhdeksän konetta.
• 20. marraskuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Kiribatilla Tarawan ja Makinin atolleilla.
• 22. marraskuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Kiinan tasavallan johtaja Chiang Kai-Shek tapasivat Kairossa.
• 22. marraskuuta – Libanon itsenäistyi Ranskasta.
• 28. marraskuuta – Teheranin konferenssi: Roosevelt, Churchill ja Stalin tapasivat Teheranissa neuvotellakseen sotastrategiasta ja sopivat kesäkuun 1944 maihinnoususta Eurooppaan.
• 4. joulukuuta – Jugoslaviassa vastarintajohtaja Tito julisti väliaikaisen Jugoslavian demokraattisen hallituksen perustetuksi.
• 24. joulukuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower nimitettiin liittoutuneiden ylipäälliköksi.

[muokkaa] Syntyneitä

• 19. tammikuuta – Janis Joplin, jazz-muusikko
• 24. tammikuuta – Sharon Tate, näyttelijä
• 20. helmikuuta – Mike Leigh, elokuvaohjaaja
• 22. helmikuuta – Horst Köhler, Saksan liittopresidentti
• 24. helmikuuta – George Harrison, muusikko ("The Beatles")
• 9. maaliskuuta – Bobby Fischer, šakinpelaaja
• 15. maaliskuuta – David Cronenberg, ohjaaja
• 19. maaliskuuta – Mario Monti ("Super Mario")
• 29. maaliskuuta – John Major, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
• 31. maaliskuuta – Christopher Walken, näyttelijä
• 16. huhtikuuta – Erkki Liikanen, muusikko
• 14. toukokuuta – Ólafur Ragnar Grímsson, Islannin presidentti
• 17. kesäkuuta – Barry Manilow, muusikko
• 26. heinäkuuta – Mick Jagger, muusikko ("The Rolling Stones")
• 11. elokuuta – Pervez Musharraf, pakistanilainen kenraali ja presidentti
• 17. elokuuta – Robert De Niro, näyttelijä
• 17. elokuuta – Yukio Kasaya, japanilainen mäkihyppääjä
• 23. syyskuuta – Julio Iglesias, muusikko
• 29. syyskuuta – Lech Wałęsa, Puolan solidaarisuusliikkeen johtaja ja presidentti
• 11. joulukuuta – John Kerry, yhdysvaltalainen politiikko ja presidenttiehdokas
• 24. joulukuuta – Tarja Halonen, Suomen 11. presidentti

[muokkaa] Kuolleita

• 7. tammikuuta – Nikola Tesla, keksijä
• 14. helmikuuta – David Hilbert, matemaatikko
• 28. maaliskuuta – Sergei Rachmaninov, säveltäjä ja pianisti
• 18. huhtikuuta – Isoroku Yamamoto, japanilainen amiraali
• 24. elokuuta – Simone Weil, ranskalainen filosofi
• 28. elokuuta – Boris III, Bulgarian tsaari
• 30. syyskuuta – Maria Jotuni, suomalainen kirjailija

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Otto Stern
• Nobelin kemianpalkinto: George de Hevesy
• Nobelin lääketieteen palkinto: Henrik Dam ja Edward Doisy