Falun Gong

Wikipedia

Falun Gongin tunnus on Falun eli "Lakipyörä".

Falun Gong (perinteiset merkit: 法輪功, yksinkertaistetut: 法轮功, pinyin: Fǎlún Gōng), tunnetaan myös nimellä Falun Dafa (法輪大法, 法轮大法, Fǎlún Dàfǎ), on Li Hongzhi'n (李洪志) vuonna 1992 esittelemä qigongin (eli länsimaisesta näkökulmasta "kiinalaisen terveysliikunnan") muoto. Falun käännetään toisinaan myös "lakipyöräksi", "dharma-pyöräksi" tai "chakraksi". Muista kiinalaisista harjoituksista erityisesti Taijiquan eli "Tai Chi" tunnetaan Suomessakin. Falun Gongiin kuuluu viiden liikesarjan eli neljän seisomaharjoituksen ja yhden istumaharjoituksen lisäksi henkisiä ja metafyysisiä periaatteita. 1990-luvulla Falun Gongista kasvoi muutamassa vuodessa eräs Kiinan kaikkien aikojen suosituimmista qigong-harjoituksista, ja sen suosio on kasvanut ympäri maailmaa.

Falun-symboli on Falun Dafan tunnus. Keskellä oleva merkki on kiinaksi "wan"; se tunnetaan myös nimellä manji. Monien länsimaalaisten silmissä se näyttää natsi-Saksan käyttämältä svastikalta (natsien käyttämä tunnus oli kuitenkin pystyasennossa, ja sen sakarat osoittivat toiseen suuntaan). Itse asiassa svastika on eräs vanhimmista tunnetuista symboleista. Sillä on ainakin 10 000 vuoden historia, ja se esiintyy muun muassa hindulaisessa ikonografiassa ja muinaisissa Buddha-patsaissa (katso esim. [1]). Falunin ja natsien välillä ei ole mitään yhteyttä.

Falun Gongista tuli kansainvälisen huomion kohde, kun Kiinan kommunistinen puolue aloitti kansallisen vainokampanjan sen harjoittajia vastaan 20. heinäkuuta 1999. Erityistä huolta Kiinan hallituksen silmissä aiheutti tapaus, jossa noin 10 000 harjoittajaa kerääntyi rauhanomaiseen vetoomukseen Foyou-kadulla sijaitsevan hallituksen vetoomustoimiston luokse Zhongnanhain ulkopuolelle. Kokoontuminen aiheutui raporteista, joiden mukaan poliisi oli pahoinpidellyt ja ahdistellut harjoittajia Tianjinin kaupungissa. Harjoittajat myös vastustivat Falun Gongin materiaalien julkaisukieltoa. Kiinassa ei oltu vuoden 1989 Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitusten jälkeen nähty näin suurta joukkoa ilmaisemassa mielipidettään hallitukselle. Presidentti Jiang Zeminin päätöksellä Falun Gong kiellettiin, ja kommunistinen puolue aloitti väkivaltaisen kampanjan sen hävittämiseksi.

Falun Gongin harjoittamiseen ei liity jäsenyyttä tai järjestöä, joten harjoittajien todellista lukumäärää ei tiedetä. Kun vaino alkoi, Kiinan hallituksen virallisten arvioiden mukaan Falun Gongin harjoittajia oli 1-2 miljoonaa tai jopa vähemmän. Kuitenkin hallitus oli vuonna 1998 teettänyt tutkimuksen, jonka mukaan Kiinassa oli kymmeniä miljoonia harjoittajia. Falun Gongin lähteet väittävät heitä olleen noin 70-100 miljoonaa eli 5-8 % kiinalaisista. Monet uskovat, että Kiinan hallitus on heinäkuun 1999 jälkeen pyrkinyt julkistamaan pienempiä lukuja vähätelläkseen Falun Gongin läsnäoloa kiinalaisessa yhteiskunnassa. New York Times mainitsi lukumääräksi 70 miljoonaa ainakin kahdessa artikkelissa (27. huhtikuuta 1999, toimittajat Seth Faison ja Joseph Kahn). Associated Pressille kirjoittava Renee Schoof (26. huhtikuuta 1999) sanoi Kiinan urheiluministeriön arvioineen lukumääräksi "ainakin 70 miljoonaa".

Kiinan hallitus ja Falun Gongin tukijat käyvät laajaa informaatiosotaa eri tiedotusvälineissä. Falun Gong syyttää Kiinan hallitusta vainosta, väkivallasta, kidutuksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kidutuksista ja kuolemantapauksista Kiinan työ- ja keskitysleireillä, pidätyskeskuksissa, vankiloissa ja mielisairaaloissa on useita YK:n, Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin raportteja. KKP on polttanut ja tuhonnut Falun Gongin kirjoja ja muita materiaaleja sekä estänyt pääsyn Falun Gongia kannattaville tai ihmisoikeusrikoksia arvosteleville nettisivuille. Kiinan johto väittää liikkeen olevan "paha kultti" (xiejiao), joka harhauttaa ihmisiä ja levittää taikauskoa. Kommunistisen puolueen mukaan liike pyrkii kaatamaan maan hallituksen. Falun Gongin harjoittajat väittävät, ettei heillä ole poliittista agendaa (ihmisoikeuksiensa puolustamista lukuun ottamatta), ja että Falun Gongista on tullut poliittinen kysymys ennen kaikkea siksi, että vainokampanjaa toteuttaa poliittinen toimija eli Kiinan hallitus.

Länsimaissa Falun Gongin harjoittajien kohtelua Kiinassa on pidetty vakavana kansainvälisenä ihmisoikeuskysymyksenä, vaikka Kiinan mukaan kyse on maan sisäisestä asiasta.

Sisällysluettelo

1 Alku ja opetukset
- 1.1 Teoreettinen tausta
- 1.2 Opetukset
2 Toiminta
- 2.1 Poliittinen toiminta
3 Terveysvaikutukset ja tieteellinen näkemys
4 Kielto ja vaino Kiinassa
- 4.1 Ideologinen vastakkaisasettelu
- 4.2 Propagandasota
5 Epäilyt sisäelinryöstöistä eläviltä Falun Gongin harjoittajilta
6 Uutislähteitä
7 Falun Gongin sivuja

[muokkaa] Alku ja opetukset

Yksi hitaista käsiliikkeistä Falun Dafan viidennessä harjoituksessa.

Falun Gongin esitteli julkisesti Li Hongzhi 13. toukokuuta 1992 Changchunissa, Kiinassa. Kolmen vuoden ajan hän järjesti keskimäärin yhdeksän päivää kestäviä luentosarjoja ympäri Kiinaa. Falun Gong nimettiin kahdesti "tähti-qigongiksi" vuosien 1992 ja 1993 Aasian itämaisilla terveysmessuilla Pekingissä. Vuonna 1993 Li Hongzhi'lle myönnettiin palkinto "tieteellisestä edistysaskeleesta". Kun Falun Dafan harjoittajat alkoivat itse edistämään menetelmän leviämistä, Li asetti ehdoksi, että Falun Gongin opettaminen on aina ilmaista ja että kultivoinnin harjoittamisen on oltava vapaaehtoista. Hän painotti, että harjoittajat voivat levittää menetelmää vapaaehtoisesti, mutta he eivät saa ottaa vastaan maksuja, lahjoja tai lahjoituksia. Li'n ehdottomat vaatimukset menetelmän maksuttomuudesta saivat aikaan välirikon Kiinan valtiollisen qigong-tutkimuslaitoksen kanssa, jonka alaisuudessa Falun Dafa aluksi esiteltiin, ja Li erosi tästä organisaatiosta. Falun Gongin suosio kasvoi hyvin nopeasti - harjoittajien määrä miltei kaksinkertaistui puolen vuoden välein - ja siitä tuli muutamassa vuodessa eräs Kiinan kaikkien aikojen suosituimmista qigong-menetelmistä. Vuodesta 1996 lähtien Li Hongzhi kutsuttiin opettamaan harjoitusta moniin Euroopan ja Aasian maihin.

Li Hongzhi'n mukaan Falun Dafa on Buddha-järjestelmään kuuluva korkean tason kultivointimenetelmä, joka menneinä aikoina siirrettiin eteenpäin valitulle opetuslapselle sukupolvien ketjussa, ja joka edellytti harjoittajaltaan hyvin korkeaa "xinxingiä" (suomeksi: sydämen-/mielenluonto, moraalinen taso) sekä "suurta synnynnäistä laatua".

[muokkaa] Teoreettinen tausta

Li Hongzhi'n kirjat sisältävät muun muassa kannanottoja Kiinan qigong-yhteisössä esille nousseisiin kysymyksiin. Falun Gong esiteltiin siis kiinalaisen vaihtoehtotieteen - ei uskonnon - institutionaalisella kentällä. Debatti "naturalistien" ja "supernaturalistien" välillä on tuottanut paljon qigongin teoriaa käsittelevää kirjallisuutta. Xu Jian totesi Journal of Asian Studiesin numerossa 58 (4. marraskuuta 1999): "Tämä diskursiivinen taistelu, joka sijoittuu sekä tieteellisen qigong-tutkimuksen että nationalistisesti sävyttyneen perinteisten uskomusten ja arvojen elpymisen piiriin, on ilmentynyt intellektuaalisena debattina, jonka molemmilla puolilla on noussut esiin tunnettuja kirjoittajia ja tiedemiehiä - jopa siinä määrin, että se on synnyttänyt todellisen qigongia käsittelevän kirjallisuuden korpuksen. Siinä voidaan havaita kaksi toisilleen vastakkaista diskurssia. Nykyisen merkityksensä mukaisesti määrittelemme "diskurssin" viittaamaan representaation muotoihin, jotka tuottavat tiettyjä kulttuurisia ja historiallisia merkityskenttiä; näin ollen voimme kuvailla toista diskurssia rationaaliseksi ja [luonnon]tieteelliseksi sekä toista psykosomaattiseksi ja metafyysiseksi. Näistä molemmat pyrkivät osoittamaan todeksi oman valta- ja tietojärjestelmänsä, oman "totuutensa" qigongin "todellisuudesta", vaikka ne qigongin ilmiöitä selittäessään eroavat toisistaan hyvin olennaisesti. Polemiikki on keskittynyt kysymykseen siitä, pystyykö qigong saamaan aikaan "yliluonnollisia kykyjä" (teyi gongneng) ja millä tavoin se tapahtuu. Psykosomaattinen diskurssi painottaa qigongin selittämättömiä voimia ja suhtautuu innokkaasti sen yliluonnollisiin toimintoihin, kun taas rationaalinen diskurssi koettaa riisua salaperäisyyden monilta qigongin ilmiöiltä ja sijoittaa sen tiukasti modernin tieteen piiriin." Kiinan hallitus on pyrkinyt suosimaan qigongia tieteenä ja yrittänyt rajoittaa uskonnollisia tai yliluonnollisia elementtejä. Tieteen kategoriaan sisältyy Kiinassa kuitenkin asioita, joita monet eivät länsimaissa pidä tieteellisinä, kuten qigong ja perinteinen kiinalainen lääketiede.

Teorioita esimerkiksi "eliksiirin" (dan) kultivoinnista, "salaperäisen läpikulun asettamisesta" (xuanguan shewei, engl. placement of the mysterious pass) ja monista muista asioista on esitetty jo muinaisissa kiinalaisissa klassikoissa, kuten Eliksiirin kirjassa (Dan Jing), Taolaisessa kaanonissa (Tao Zang) sekä Oppaassa luonteeseen ja pitkäikäisyyteen (Xingming Guizhi). Falun Gongin opetukset käsittelevät monenlaisia ilmiöitä ja vanhaa kulttuuriperintöä, josta on väitelty huomattavan pitkään. Huomionarvioista on se, että monien termien määritelmät tavallisesti poikkeavat jonkin verran siitä, miten ne on esitetty buddhalaisissa ja taolaisissa perinteissä.

Noah Porter (2003) lainaa Andrew P. Kipnista (2001) ja toteaa: "Näin ollen tavalliselle länsimaiselle maallikolle kaikenlainen qigong voi vaikuttaa uskonnolliselta, koska se käsittelee henkisiä asioita. Koska Li Hongzhi käyttää monia buddhalaisuudesta ja taolaisuudesta tuttuja käsitteitä kirjoituksissaan, Falun Gong saattaa ulkopuolisesta vaikuttaa vieläkin enemmän uskonnolta; Falun Gong [kuitenkin] kasvoi aluksi [Kiinassa] tieteelliseksi määriteltyyn kenttään, mutta eristettiin länsimaissa siltä kentältä, joka virallisesti tunnustetaan institutionaaliseksi tieteeksi." ([2], s. 38-39)

[muokkaa] Opetukset

Falun Gong keskittyy kolmen ominaisuuden jalostamiseen. Ne ovat totuudenmukaisuus, laupeus ja kärsivällisyys (Zhen, Shan, Ren). Kiinalaisten kirjoitusmerkkien koko merkitystä ei voi kääntää suomeksi vain kolmella sanalla. Esimerkiksi Shan viittaa myös myötätuntoon, hyvyyteen ja kiltteyteen, ja Ren tarkoittaa myös itsekuria, pidättyvyyttä ja sietokykyä. Väitetysti näiden hyveiden kehittäminen henkilökohtaisessa elämässä kultivoi moraalia eli kirjaimellisesti "sydämen laatua" (xinxing), mikä Falun Gongin oppien mukaan mahdollistaa olemassaolon "korkeampien tasojen" saavuttamisen. Koko maailmankaikkeuden perimmäistä luonnetta pidetään mainittujen ominaisuuksien mukaisena. Niihin sulautumisen ajatellaan tarkoittavan täydellistymistä eli Taon saavuttamista tai Buddhaksi tulemista. Mieltä ja kehoa ei jaotella dualistisesti, vaan niitä pidetään pohjimmiltaan samana asiana. Vain mielenlaadun muuttuminen sekä asteittainen luopuminen kaikenlaisesta sentimentaalisuudesta luo Falun Gongin mukaan edellytykset "kultivointienergian" (gong) kasvulle ja kehon muutoksille.

Falun Gongin moraaliset ohjeet ovat monilta osin konservatiivisia ja kehottavat harjoittajia luopumaan inhimillisistä kiintymyksistä, haluista ja himoista. Esimerkiksi homoseksuaalisuuden katsotaan olevan epäpuhdas halu, josta harjoittajan tulisi luopua. Seksuaalisuudessa piehtaroivaa kulttuuria pidetään karkeana ja paheellisena, sillä Falun Gongin mukaan se vieroittaa ihmisen alkuperäisestä itsestään, joka on puhdas ja viaton. Samoin päihteiden käyttöä pidetään mielen hiljaisuutta ja kehon tasapainoa turmelevana asiana. Tappaminen on kielletty, joskaan harjoittajien ei ole pakko olla vegetaristeja.

Falun Gong väittää oppinsa juontavan juurensa Kiinan vuosituhantisesta kulttuuriperinnöstä, johon kuuluvat kertomukset taolaisista "kuolemattomista", käpyrauhasen "taivaallisesta silmästä" (tianmu), sisäisestä alkemiasta ja pitkäikäisyyden kultivoinnista. Monet klassiset teokset esimerkiksi Tang-dynastian ajalta käsittelevät samoja asioita kuin Falun Gong. Kannattajien mielestä Falun Gong on rajapinta modernin tieteen, Kiinan aidon kultivointiperinteen sekä perinteisen kiinalaisen lääketieteen välillä. Vastustajien mielestä kyse on alun alkaenkin ollut silkasta taikauskosta.

Falun Gong väittää olevansa ensimmäinen kultivointimenetelmä, jota ahkerasti harjoittamalla ihmiset voivat saavuttaa valaistumisen vetäytymättä esimerkiksi luostareihin tai kaukaisille vuorille. Oppien mukaan menetelmän harjoittajan täytyy elää tavallisessa yhteiskunnassa lainkuuliaisena ja erinomaisen hyvänä ihmisenä. Keskeistä on oman luonteenlaadun harjoittaminen, kärsimysten sietäminen, mielen karaiseminen sekä nouseminen kaikkien maallisten ristiriitojen ja välittömien nautintojen yläpuolelle. Liikesarjoja pidetään prosessia tukevina ja ihmiskehoa laadullisesti muuttavina harjoituksina, jotka kuitenkin tarvitsevat toimiakseen gong-energiaa. Varsinaisen energiatason sanotaan kasvavan vain "sydäntä kultivoimalla", mikä on kaikkein olennaisinta.

Falun Gongin oppien mukaan transsi, ihmeparantaminen, ekstaattisuus, kielillä puhuminen ja vastaavat karismaattiset ilmiöt eivät kuulu harjoitukseen. Ne ovat harjoittajien mukaan huonoja asioita, jotka tarkoittavat oman "päätajunnan" luovuttamista tiedostamattomien tai ulkoisten voimien valtaan. Meditaatio ymmärretään mielen hiljentämiseksi ja puhdistamiseksi niin, että itsetietoisuuden taso ei laske.

Jotkut uskovat Falun Gongin olevan vastareaktio Kiinan kommunistisen puolueen ja elämän materiaalistumisen synnyttämään henkiseen arvotyhjiöön. Toiset ovat liittäneet sen boksarikapinaan, Taiping-kapinaan, Keltaturbaaneihin ja Valkoiseen lootukseen, jotka olivat vallankumouksellisiksi ja väkivaltaisiksi kehittyneitä uskonnollisia liikkeitä Kiinan historiassa. Tämä on yksi tärkeimmistä Kiinan hallituksen perusteluista liikkeen tukahduttamiselle. Opillisesti Falun Gong korostaa kuitenkin mukautumista tavalliseen yhteiskuntaan. Liike ei ole osoittanut mainittavia radikalisoitumisen merkkejä vuodesta 1999 alkaneiden tukahduttamisyritysten aikana.

[muokkaa] Toiminta

Falun Gong on levinnyt yli 80 maahan, ja suurimmissa kaupungeissa järjestetään viikoittain yhteisiä harjoitusmahdollisuuksia. Monet harjoittajat myös kokoontuvat opiskelemaan yhdessä Falun Gongin kirjoja ja mestari Li'n uudempia luentoja. Opiskelua pidetään yhtä tärkeänä kuin liikesarjojen tekemistä.

Harjoittajien mukaan ketään ei voi painostaa kultivoimaan, eikä liike harjoita aktiivista käännytystä. Sitä tosin esitellään julkisesti, ja toisinaan jotkut harjoittajat ovat osallistuneet erilaisiin paraateihin tanssi- ja rumpuesityksineen, jotka kuvastavat Kiinan perinteistä kulttuuria. Heidän mukaansa kultivoinnista kiinnostuneet ihmiset löytävät menetelmän ennemmin tai myöhemmin.

[muokkaa] Poliittinen toiminta

Falun Gongiin ei liity varsinaista jäsenyyttä tai organisaatiota, joskin monet harjoittajat järjestävät yhteisiä aktiviteetteja. Lisäksi monissa maissa on perustettu Falun Dafa -yhdistyksiä tiedottamaan Kiinan ihmisoikeusrikoksista. Julkinen toiminta onkin viime vuosina keskittinyt ennen kaikkea tähän, esimerkiksi kidutuksen vastaisten näyttelyiden muodossa.

Falun Gongiin yhdistetty sanomalehti The Epoch Times on julkaissut kirjoituksen "Yhdeksän kirjoitusta kommunistisesta puolueesta" (Nine Commentaries on the Communist Party), joka kertoo tuomitsee KKP:n koko historian, ja jota harjoittajat ovat promotoineet. The Epoch Timesin mukaan julkaisun luettuaan 15,3 miljoonaa kiinalaista oli eronnut puolueesta tai sen nuorisoliitosta 12. marraskuuta 2006 mennessä (4,8 miljoonaa lokakuussa 2005). Harjoittajat kieltävät edelleen tavoittelevansa poliittista valtaa, ja kiinalaisen kommunismin historiaa kriittisesti tarkastelevan "Yhdeksän kirjoituksen" kanssa he sanovat vain haluavansa asettaa Falun Gongin vainon oikeaan viitekehykseensä. KKP on ymmärrettävästi pyrkinyt estämään julkaisun leviämisen Manner-Kiinassa.

Kiinan hallituksen mukaan Falun Gong on "taantumuksellinen" poliittinen liike, jonka tarkoitus on kaataa maan hallitus ja sosialistinen järjestelmä. Kiinan mukaan kiinanvastaiset voimat Yhdysvalloissa ja lännessä tukevat Falun Gongia hajottaakseen Kiinan.[3]

[muokkaa] Terveysvaikutukset ja tieteellinen näkemys

Menetelmän viisi liikesarjaa on tarkoitettu kehon puhdistamiseen. Falun Gong väittää sairauksien perimmäisen syyn johtuvan karmasta, jota bakteerit ja virukset vain ilmentävät tässä ulottuvuudessa. Harjoittamalla liikkeitä sekä kohottamalla jatkuvasti omaa moraaliaan voi oppien mukaan muuttaa karmaa "hyveeksi" ja saavuttaa ennen pitkää - väitetysti - täydellisen terveyden. Hyve ja karma ymmärretään opeissa todelliseksi materiaksi mikrokosmisella tasolla.

Falun Gongilla väitetään olevan yliluonnollisia vaikutuksia terveyteen, ja näin ollen sen voidaan sanoa edustavan qigongin piirissä "supernaturalistista" paradigmaa. Kannattajien väitteet vaikutusmekanismeista ovat ristiriidassa nykyisen tieteellisen näkemyksen kanssa. Näkökulmasta riippuen niitä voidaan pitää joko näennäistieteenä tai anomalioina.

Harjoittajien mukaan tutkimukset puoltavat sydänsolujen [4] ja neutrofiilien toiminnan [5] sekä geeniekspression [6] ja immuniteetin [7] merkittävää paranemista. Lisäksi Falun Gongilla olisi ikääntymisen merkkejä häivyttäviä vaikutuksia. Harjoittajat itse kertovat vuolaasti omista kokemuksistaan. Pekingissä järjestettiin vuonna 1998 terveyskysely kymmenelletuhannelle harjoittajalle. Tutkimuksia on syytä arvioida kriittisesti, sillä ne haastavat nykyisen tieteellisen paradigman.

Kiinan kommunistisen puolueen mukaan Falun Gong johtaa harjoittajia harhaan. Vainon alkamisen jälkeen Puolue on väittänyt harjoittamisen aiheuttaneen 1600 kuolemantapausta ihmisten kieltäydyttyä sairaanhoidosta ja lisäksi "600 mielisairaustapausta". Länsimaissa Falun Gongin harjoittamisesta ei ole havaittu aiheutuneen tällaisia seurauksia.

[muokkaa] Kielto ja vaino Kiinassa

Huhtikuussa 1999 kiinalaisessa lehdessä julkaistiin kriittinen, harjoittajien mielestä panetteleva kirjoitus, joka sai tuhannet ihmiset tulvimaan lehden toimitukseen pyytääkseen oikaisua. Osa heistä pidätettiin ja pahoinpideltiin. Muutamaa päivää myöhemmin, 25. huhtikuuta, jopa 10 000 ihmistä kerääntyi Pekingiin hallintokompleksi Zhongnanhain liepeillä sijaitsevan hallituksen vetoomustoimiston eteen ja vaati tilanteen selvittämistä. Joukko hajaantui myöhemmin rauhallisesti.

Kiinan hallitus kielsi 20. heinäkuuta 1999 Jiang Zeminin päätöksellä Falun Gongin. Analyytikot ovat esittäneet tästä useita näkemyksiä. Ensinnäkin kommunistiset puoluejohtajat huolestuivat mainituista suurista mielenilmauksista, joiden he sanoivat horjuttavan yhteiskunnan vakautta ja joita he väittivät suunnitelmallisiksi. Harjoittajat itse sanoivat toimineensa yksilöinä ja oma-aloitteisesti – yksinomaan Pekingissä oli tähän aikaan arviolta 100 000 Falun Gongin kannattajaa. Väitetään, että koko maassa Falun Gongin harjoittajien määrä oli suurempi kuin kommunistisen puolueen jäsenmäärä (60 miljoonaa) ja että monet korkeat virkamiehet ja armeijan upseerit olisivat liittyneet joukkoon. Kiinan hallitus pitää Falun Gongia "feodaalisena taikauskona" ja sen opetuksia kommunismin vastaisina. (Kiinan kommunistisen puolueen marxististen oppien mukaan Kiinan koko historia ennen vallankumousta on feodalismin historiaa.)

[muokkaa] Ideologinen vastakkaisasettelu

Kiinan kommunistisen puolueen ideologia perustuu muun muassa marxismi-leninismiin, dialektiseen materialismiin ja ateismiin. Sen virallisten oppien mukaan uskonnon kaltaiset ilmiöt häviävät historiallisen prosessin kuluessa, kun ihmiset omaksuvat kommunistisen maailmankuvan ja "oikean" (positivistisen) "tieteellisen näkemyksen" todellisuudesta: kommunismi on siis toteutuessaan hegeliläisittäin "historian loppu".

Puolue on toki tunnustanut monien qigong-harjoitusten – samoin kuin esimerkiksi akupunktion – suotuisat vaikutukset.^lähde? Falun Gong on kuitenkin periaatteiltaan teistinen ja transsendenttinen: se puhuu "jumalista", "Taoista" ja "Buddhista", toisin kuin useimmat sekulaarit qigongin muodot. Li väittää palauttaneensa kultivoinnin maineen ja sen todellisen "korkean tason" olemuksen, jota muut nykyiset qigong-mestarit eivät hänen mukaansa ole opettaneet. Hän myös väittää kaikkien "aitojen kultivointimenetelmien" olevan kulttuuriperintöä "esihistoriallisten sivilisaatioiden" ajoilta.

Kiinan kommunistinen puolue on historiansa aikana pyrkinyt hävittämään vallankumousta edeltäneen kulttuurin "taikauskoa". Esimerkiksi kulttuurivallankumouksen aikaan punakaartit hävittivät suurimman osan luostareista ja temppeleistä sekä ikivanhoista kirjoituksista. Tämän aikakauden politiikan ylilyöntejä on jälkeenpäin arvosteltu kärkevästi puolueen sisällä, ja vuoden 1979 11. puoluekongressin 3. täysistunnon päätösten mukaisesti se onkin laajentanut jälleen uskonvapautta. Kaikkien uskontokuntien ja -järjestöjen sekä uskonnon kaltaisten liikkeiden täytyy kuitenkin virallisesti kuulua kommunistisen puolueen kattojärjestöihin. Periaatteessa puolue myös edellyttää jäseniltään täydellistä ateismia. Mestari Li erotti Falun Gongin Kiinan valtion tieteellisen qigong-instituutin alaisuudesta vuonna 1996, kun instituutti halusi hänen mukaansa tehdä siitä kaupallista.^lähde? Tällöin Falun Gong ei enää ollut edes nimellisesti valtion kontrollissa, vaan siitä tuli täysin kansalaisyhteiskunnallista toimintaa.

Yhdeksän kirjoituksen mukaan KKP on "pahan hengen hallitsema organisaatio." [8]

[muokkaa] Propagandasota

Hallitus pyrki aluksi kumoamaan väitöksiä Falun Gongin suotuisista terveysvaikutuksista ja väitti harjoittajien kieltäytyvän lääkehoidosta kohtalokkain seurauksin. Kritiikki ei onnistunut vakuuttamaan suuria kansanjoukkoja, kunnes tammikuussa 2001 Kiinan keskustelevisio CCTV näytti kuvamateriaalia Taivaallisen rauhan aukiolla sattuneesta tapauksesta, jossa viisi ihmistä – mukana 13-vuotias lapsi – valeli itsensä bensiinillä ja sytytti itsensä tuleen. TV-kuvat polttoitsemurhasta ja palaneen lapsen haastattelu käänsivät useimmat Falun Gongia vastaan. Tapaus uutisoitiin laajasti myös länsimaissa.

Falun Gongin harjoittavat ovat väittäneet tapausta Kiinan lavastamaksi propagandaksi. Falun Gongin harjoittajien mukaan opin periaatteet kieltävät jyrkästi murhan ja itsemurhan. Tapauksesta on julkaistu dokumentti False Fire, joka analysoi kuvamateriaalia yksityiskohtaisesti ja kyseenalaistaa hallituksen viralliset tiedot.

Vastaava tapaus sattui myös saman vuoden helmikuussa, vain muutamaa päivää ennen kansainvälisen olympiakomitean vierailua Pekingissä. Kiinan poliisi sanoi itsemurhaviestin yhdistävän kuolleen miehen Falun Gongiin. Myöhemmin heinäkuussa hongkongilainen ihmisoikeusjärjestö sanoi 16 pidätetyn Falun Gongin harjoittajan hirttäytyneen sellissään Harbinin työleirillä joukkoitsemurhassa. Kiinan hallitus vahvisti raportin; Falun Gongin edustajat väittivät, että harjoittajat kidutettiin kuoliaaksi. (CNN 4.7.2001)

Falun Gongin verkkosivujen mukaan Wanjian uudelleenkoulutusleiri ei kyennyt selittämään, kuinka itsemurhat saattoivat tapahtua siitä huolimatta, että uhrit olivat ympärivuorokautisessa tarkkailussa. World Organization to Investigate the Persecution of Falun Gong -järjestön sekä ulkomailta turvapaikkaa hakeneiden kiinalaisten diplomaattien mukaan Jiang Zemin on antanut määräyksen, että kaikki Falun Gongin harjoittajien kuolemat tulisi raportoida itsemurhiksi. Falun Gongin harjoittajien ylläpitämän Falun Dafa -informaatiokeskuksen mukaan vainoissa on kuollut lähes 3000 harjoittajaa (elokuu 2005) ja satoja tuhansia on lähetetty laittomasti työleireille. Kiinan hallitusta on syytetty kidutuksesta, kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Harjoittajat ovat nostaneet oikeusjuttuja yli 30 maassa Kiinan korkeita virkamiehiä ja entistä presidenttiä Jiang Zeminiä vastaan.^lähde?

Liikkeen kannattajia valvoo Kiinassa ja jopa ulkomailla 610-virasto (perustamispäivänsä 10.6.1999) mukaan), jota harjoittajat ovat verranneet mm. natsi-Saksan Gestapoon. Kiina kieltää virallisesti 610-viraston olemassaolon. Falun Gongin lähteiden mukaan sillä on kuitenkin "tuhansia agentteja" ainakin Yhdysvalloissa ja Australiassa. Kesän 2005 aikana Australiasta turvapaikkaa hakeneet Kiinan konsulaattivirkailijat Chen Yonglin ja Hao Fengjun ovat väittäneet työskenneensä virastossa.

Myös riippumattomat ihmisoikeusjärjestöt (Amnesty International, Human Rights Watch) ovat raportoineet menetelmän harjoittajiin kohdistuneista väkivaltaisuuksista ja vainosta. [9] [10] [11] [12]

[muokkaa] Epäilyt sisäelinryöstöistä eläviltä Falun Gongin harjoittajilta

Heinäkuussa 2006 Kanadan entinen Aasian-Tyynenmeren alueesta vastannut apulaisulkoministeri David Kilgour ja tunnettu kanadalainen ihmisoikeusjuristi David Matas julkaisivat kolmannen osapuolen tutkimusraportin, jonka mukaan eläviltä Falun Gongin harjoittajilta on systemaattisesti ryöstetty sisäelimiä elinkaupan tarpeisiin. Operaatioissa menehtyneiden uhrien ruumiit on mahdollisesti poltettu. Tärkeimpiin todistajiin kuuluvat mm. elinryöstöihin väitetysti osallistuneen kirurgin ex-vaimo sekä Kiinan armeijan sotilaslääkäri. Lisäksi useat sairaalat ympäri Kiinaa ovat puhelinkeskusteluissa myöntäneet käyttävänsä Falun Gongin harjoittajien elimiä. Kilgour ja Matas toteavat, ettei yksikään aihetodiste itsessään riitä osoittamaan väitteitä todeksi, mutta yhdessä ne luovat raskauttavan kuvan Kiinan sairaaloissa ja työleireillä meneillään olevista rikoksista. Raportin mukaan Falun Gongin harjoittajilta poistetaan maksoja, munuaisia, sydämiä, sarveiskalvoa ja ihoa. Yli 40 tuhannen viime vuosina operoidun kiinalaisen siirtoelimen alkuperää ei ole pystytty jäljittämään. [13]

Suomessa aiheesta uutisoi ensimmäiseksi Hufvudstadsbladet 18. heinäkuuta 2006, ja lehti käsitteli sitä myös pääkirjoituksessaan seuraavana päivänä. ASEM-kokouksen aikana syyskuussa 2006 Kilgour ja Matas järjestivät Helsingissä lehdistötilaisuuden, ja tällöin esimerkiksi Ilta-Sanomat kirjoitti aiheesta koko aukeaman artikkelin. Falun Gongin harjoittajat ovat myös Suomessa järjestäneet lavastettuja "elinryöstönäytöksiä" herättääkseen yleisön huomion ja kiinnittääkseen huomiota hälyttävään tutkimusraporttiin.

Euroopan parlamentin varapuhemiehenä toimiva Edward McMillan-Scott on toukokuussa 2006 tehdyn Kiinan-matkansa perusteella todennut, että Kiinassa on käynnissä Falun Gongin harjoittajien joukkotuhonta. Elinryöstöraportti on herättänyt kohua kansainvälisessä mediassa, ja eri maiden poliitikot ovat ottaneet siihen kantaa. [14] YK:n kidutustarkkailija Manfred Nowak on ilmoittanut olevansa halukas osallistumaan kansainvälisiin tutkimuksiin. [15]