Hans-Ulrich Rudel
Wikipedia
Hans-Ulrich Rudel (2. heinäkuuta 1916 - 18. joulukuuta 1982) on toisen maailmansodan kuuluisin Saksan ilmavoimien Luftwaffen Stuka-lentäjä (Sturzkampfflugzeuge). Rudel syntyi papin pojaksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lentotoiminta
Sotilaslentokoulussa Hans-Ulrich Rudel pelasi varman päälle ja haki Stuka-syöksypommittajan ohjaajaksi, koska ei uskonut pisteidensä riittävän hävittäjälentäjäksi.
Hans-Ulrich Rudel teki maailmansodassa 2 530 taistelulentoa pääasiassa Neuvostoliiton rintamalla ja myös muun muassa Kreikassa. Rudel käytti pääosin Stuka-syöksypommittajaa, mutta lensi myös maataistelukoneilla. Sodan lopussa hän ehti ohjata myös Fw 190-koneen maataisteluversiota.
[muokkaa] Saavutukset
Rudel tuhosi 519 panssarivaunua, joista suurin osa tyyppiä T-34, ja näiden lisäksi 70 maihinnousuvenettä, yli 800 moottoroitua ajoneuvoa, taistelulaivan (Marat), risteilijän, hävittäjäaluksen, neljä panssarijunaa, siltoja ja yli 150 tykistön tuliasemaa. Hän sai pommituslentäjälle harvinaiset yhdeksän vahvistettua ilmavoittoa, joista seitsemän hävittäjäkoneita vastaan.
Hänet ammuttiin alas 32 kertaa, huonoimpana päivänä hän menetti seitsemän konetta ilmatorjunnalle. Rudel joutui sodan loppupuolella lentokieltoon, joka tuli suoraan Hitleriltä. Sama "sankareiden säästäminen" tuli monien muidenkin maineikkaiden lentäjien osaksi, mutta Rudel ei suostunut noudattamaan kieltoa. Hän haavoittui ilmatorjuntatulessa vuonna 1945 ja hänen jalkansa amputoitiin osittain. Hän kuitenkin jatkoi lentämistä tekojalan avulla.
Hänet palkittiin 1. tammikuuta 1945 Luftwaffen korkeimmalla kunniamerkillä, joka oli rautaristin ritariristi kultaisilla tammenlehvillä, miekoilla ja briljanteilla; Hans-Ulrich Rudel oli ainoa saksalainen joka palkittiin "kultaisilla tammenlehvillä".
[muokkaa] Sodan jälkeen
Rudel antautui englantilaisjoukoille. Hän muutti sodan jälkeen Argentiinaan. Sotasankarina hän ei voinut välttää sitä, että hänen nimensä aika ajoin liitettiin uusnatsismiin.
[muokkaa] Kirjat
- Rudel, Hans-Ulrich (suom. Hannu Valtonen) (2000): Stuka-lentäjä, Koalakustannus. ISBN 952-5186-14-8