Maito
Wikipedia
Maito on nisäkkäiden nisistään eli maitorauhasistaan erittämä neste, jonka tarkoitus on ruokkia imeväisiä. Maitorauhaset eli mammaalit ovat kehittyneet evoluutioteorian mukaan muuntuneista suurista hikirauhasista. Maitorauhaset ovat nokkaeläimillä, pussieläimillä ja aidoilla nisäkkäillä, joihin myös ihminen kuuluu.
Suomessa maidolla tarkoitetaan puhekielessä yleisimmin lehmän maitoa. Ihmisen maitoa kutsutaan äidinmaidoksi ja veteen sekoitettua maitojauhetta äidinmaidon vastikkeeksi.
Lehmänmaidon lisäksi myös vuohen ja vesipuhvelin maito ovat taloudellisesti ja ravitsemuksellisesti merkittäviä. Myös hevosen, kamelin ja aasin maitoa voidaan käyttää ihmisravintona.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maidon ravintosisältö
Maidon koostumus muuttuu laktaatiokauden mukaan. Esimerkiksi poikimisen jälkeisten muutaman päivän aikana lypsetyn maidon proteiinipitoisuus on poikkeuksellisen korkea. Tällaista maitoa kutsutaan ternimaidoksi. Aikaisemmin, ennen hapotetun säilörehun (AIV-rehu) keksimistä, talvisen sisäruokinnan ja kesäisen laidunruokinnan vaikutus lypsymääriin ja maidon laatuun oli suuri.
Yksi litra normaalia lehmän raakamaitoa (käsittelemätöntä) sisältää keskimäärin noin 32-40 g proteiineja, joista kaseiineja (juustoproteiinit) on noin 30 g, alfa-laktalbumiinia 1,4 g, beta-laktoglobuliinia 3,3 g immunoglobuliineja 0,7 g, glykomakropeptidiä n. 1 g ja laktoferriiniä 0,1 g. Maitoproteiineihin sisältyy myös mikrobeja tuhoavia entsyymejä, kuten laktoperoksidaasia ja lysotsyymejä, sekä kasvutekijöitä.
Lehmän raakamaidon rasvapitoisuus on noin 43 g/litra, sokeri- eli laktoosipitoisuus 48 g/litra ja mineraaleja n. 7 g/litra.
Litra äidinmaitoa sisältää keskimäärin noin 6-7 g proteiineja, joista kaseiineja on 2-3 g, alfa-laktalbumiinia 3,5 g, immunoglobuliineja 0,4-1,8 g ja laktoferriiniä 0,1 g. Beta-laktoglobuliinia ei ole äidinmaidossa. Myös äidinmaito sisältää lisäksi entsyymejä, hormoneja ja kasvutekijöitä.
Sekä äidin- että lehmänmaidon rasvakoostumus vaihtelee enemmän kuin proteiinikoostumus. Muutokset emon ravinnon rasvoissa vaikuttavat maidon rasvahappoprofiiliin. Lehmänmaidon kolesterolimäärät ovat korkeammat kuin ihmisen maidossa. Lehmänmaito sisältää varsin runsaasti niin sanottuja tyydyttyneitä rasvahappoja, jonka vuoksi sitä ei suositella käytettäväksi runsaasti silloin, kun kuluttajalla on korkea veren kolesteroli, ylipainoa tai 2-tyypin diabetes. Toisaalta lehmän maitorasvan sisältämällä konjugoidulla linolihapolla (CLA)on todettu myönteisiä terveysvaikutuksia, muun muassa pienentynyt syöpäriski. Joissakin uusimmissa tutkimuksissa on toisaalta CLA:ta syöttämällä lisätty koe-eläinten riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen, joten kohtuus lienee maitorasvojen kohdalla paikallaan. Rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita on nykyisin runsaasti tarjolla. Maitotuotteita suosittelevat varsinkin elintarviketeollisuuden edustajat esimerkiksi lapsille ja ikääntyvälle väestölle niistä saatavan kalsiumin vuoksi. Kuitenkaan maito ei suinkaan ole ainoa käytönnällinen kalsiuminlähde. Samoin ulkomailla on julkaistu viime aikoina myös tutkimuksia, joiden mukaan kalsium ei olisi pitkällä aikavälillä tehokas luukadon ehkäisijä. Osteoporoosista kärsitään nimittäin juuri niissä maissa, joissa maitoa juodaan eniten. Keskustelu maidon vaikutuksista on siis alati käynnissä.
[muokkaa] Maitoallergia
Maitoallergisille oireita aiheuttavat yleisimmin lehmän maidon beta-laktoglobuliini ja immunoglobuliinit. Osalle lehmänmaitoallergikkoja sopii vuohen, poron tai tamman maito, joissa edellä mainittujen proteiinien rakenne poikkeaa lehmänmaidosta. Ongelmana Suomessa on kuitenkin huono saatavuus. Saatavissa on muun muassa pikkulapsille suunnattuja melko kalliita erikoistuotteita, joissa proteiinit on pilkottu entsymaattisesti peptideiksi.
[muokkaa] Laktoosi-intoleranssi
Maitosokeri eli laktoosi pilkkoutuu imeväisikäisen lapsen suolistossa laktoosia hajottavan entsyymin avulla pienemmiksi sokereiksi, glukoosiksi ja galaktoosiksi, jotka imeytyvät hyvin suolistosta. Osalla aikuisväestöstä tämän entsyymin tuotanto on luonnollisesti heikentynyt tai loppunut kokonaan, jolloin pilkkomaton maitosokeri jää suolistoon aiheuttaen vatsavaivoja. Oireyhtymää kutsutaan laktoosi-intoleranssiksi. Suomessa kaupoissa on saatavissa sekä vähälaktoosisia, että laktoosittomia maitotuotteita. Apteekeissa myydään myös laktoosia pilkkovaa entsyymiä sisältäviä kapseleita.
Sokerin kulkeutuessa paksusuoleen K-vitamiinia käsittelevät entsyymit siirtyvät tuottamaan sokerista metaania, mikä voi näkyä ilmavaivoina.
[muokkaa] Maidon tuotanto
Lehmän maitoa aletaan ottaa meijeriin vasta seitsemän päivän jälkeen lehmän poikimisesta. Syntynyt vasikka on maidontuotannon jatkuvuuden edellytys. Lehmä ei kestä montaa vuotta paljon lypsävänä. Vasikka eristetäänkin emästään pian syntymänsä jälkeen. Maidon sijasta sitä juotetaan maitojauheeseen sekotetulla vedellä. Näin emän maito voidaan myydä ihmisravinnoksi. Poikkeuksena on maitovasikka.
Sonnivasikkaa kasvatetaan kannattavaan teuraspainoonsa saakka. Osa sonneista päätyy siitoskäyttöön. Lehmävasikka saattaa päätyä emänsä tavoin ensin lypsykarjaksi, jolloin se teurastetaan vasta sitten, kun sen maidontuotantoa ei pystytä enää käynnistämään poikimisin tai sen teurastaminen lihakarjana on taloudellisesti kannattavampaa. Suomessa suurin osa kauppojen kotimaisesta naudanlihasta onkin maitotiloilta peräisin, vaikka myös teurastamoita varten lypsämätöntä nautakarjaa kasvatetaan teuraaksi.
[muokkaa] Maidon prosessointi
Maidon teollinen prosessointi tapahtuu meijereissä. Eri maitotiloilta tuleva maito sekoitetaan keskenään, lämpökäsitellään bakteerien vähentämiseksi (pastörointi) tai steriloidaan (UHT-käsittely). Rasva erotetaan separaattorin avulla. Osa rasvasta kirnutaan voiksi, osaa käytetään juustojen valmistuksessa ja osa palautetaan nestemäisiin maitotuotteisiin. Suomessa kerman rasvapallomembraanit hajotetaan pienemmiksi rasvapallosiksi (homogenointi). Kaikissa maissa homogenointia ei suoriteta, jolloin kerma kelluu maidon pinnalla. Osa kermasta palautetaan maitoon. Nykyisin maitoon lisätään D-vitamiinia sen saannin parantamiseksi.
[muokkaa] Homogenisointi
Suomalainen maidontuotanto on 1960-luvulta asti käyttänyt maitorasvan pilkkomiseen paljon tutkimusrahoitusta. Ensimmäiset homogenisoidut maitopurkit sisälsivätkin tekstin "Vähärasvaista, homogenisoitua maitoa".
[muokkaa] Homogenisoinnin terveydelliset ongelmat
Maidon on pitkään epäilty ehkäisevän osteoporoosia, mutta tutkijoille on ollut ongelmallista selittää, miksi laktoosi-intoleranssin omaavat tummaihoiset ihmiset sitten eivät saa läheskään yhtä usein osteoporoosia kuin valkoiset, jotka juovat maitoa. Syyksi on paljastunut viimeaikaisissa tutkimuksissa, että maito vahvistaa luustoa lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä tähtäimellä se lisää osteoporoosin riskiä.lähde?
Moni väittää, että luomumaito ei aiheuta heille ainakaan niin pahoja oireita kuin "tavallinen maito". Luomumaito-nimikkeen käyttö kieltää maitorasvan pilkkomisen. Prosessissa pilkotun rasvan on jo pitkään tiedetty hajoavan niin pieniksi palleroiksi, ettei elimistö voi estää LDL/HDL-kolesterolien pääsyä verisuonistoon.lähde? Näiden on todettu aiheuttavan mm. verisuonien kalkkeutumista.
[muokkaa] Homogenisoinnin taloudelliset hyödyt
Rasvojen pilkkominen auttaa pidempäänkin kylmävarastossa seisseen tuotteen myymisessä, sillä sen pinnalle ei ole kerrostunut "iljettävää" rasvakerrosta. Rasva on myös hyvä haitta-aine bakteereja, sieniä ja leviä vastaan, jolloin tuotteelle saadaan muutama ylimääräinen myyntipäivä, jolloin logistiikan kustannusten osuus tuotteen hinnassa vähenee.
[muokkaa] Valmistajien lobbaus homogenisoinnin puolesta
Jo 1960-luvulta asti ovat Suomen suurimmat meijerit julkaisseet vastatutkimuksia, joissa homogenisoinnin ja muiden prosessissa itse maidolle tehdyt muutokset todetaan vain hyväksi kuluttajan kannalta. lähde? Homogenisoimaton maito ei ole käynyt epätasalaatuisena kaupaksi, vaikka kokeiluja on tehty.
[muokkaa] Kulutus
Suomalaiset joivat vuonna 2003 keskimäärin 136 litraa lehmän maitoa, mikä on maailmanlaajuisesti varsin suuri määrä.
[muokkaa] Historia
Maitoa on historiallisista ajoista lähtien säilötty hapattamalla maitohappobakteerien tai hiivojen aikaansaaman käymisen avulla piimäksi, viileiksi jogurteiksi yms. Mongoliassa valmistetaan tammanmaidosta käymisen avulla alkoholipitoista kumassia. Juustonvalmistus tapahtuu saostamalla maidon kaseiini kymosiinientsyymin avulla. Nykyisin entsyymi tuotetaan hiivassa, aiemmin se saatiin vasikan pullomahasta. Kaseiinin kovetuttua se leikataan kokkareiksi ja saostumaton osa, hera, puristetaan pois. Kaseiinimassa on ns. tuorejuustoa, jota voidaan maustaa tai käsitellä edelleen kypsytetyiksi juustoiksi. Heraa käytetään jonkin verran erilaisten herajuomien raaka-aineena, mutta osa menee eläinten rehuksi.
[muokkaa] Kasveista saatavat maitotyyppiset tuotteet
Joitakin kasveista tehtyjä juomia ja muita nestemäisiä proteiinivalmisteita saatetaan puhekielessä kutsua myös maidoiksi. Kasvimaitoja ovat mm. soija-, riisi-, herne- ja kauramaidot, ja jollakin niistä voi aina korvata eläinperäisen maidon ruoanlaitossa. Kasvimaitojen tuotenimissä on kuitenkin kiellettyä käyttää sanaa maito. Kasvimaitojen saatavuus on parantunut eläinperäisten maitojen tuotantoon liittyvien eettisten ongelmien tiedostamisen sekä lasten lehmänmaitoallergioiden yleistymisen vanavedessä. Kasvimaitoja saa sekä lisäravintein että ilman; tyypillisesti niihin on lisätty B12-vitamiinia, D-vitamiinia ja/tai kalsiumia.
[muokkaa] Muuta
Kansainvälistä maitopäivää on vietetty vuodesta 1954 asti alkukesäisin ympäri maailmaa. Teeman juhlistamiseen on Suomessa liittynyt vuodesta 1973 alkaen Maitotytön valinta. Sen esikuva on brittien Dairy Queen -kilpailussa. Viime vuosina on vietetty myös Kansainvälistä koulumaitopäivää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n suosituksesta. Maitopäivien vietto ja tarkka ajankohta vaihtelee eri maissa - toisissa maissa maidolle saatetaan omistaa kokonainen kuukausikin.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kansanterveyslaitos
