Margariini
Wikipedia
Margariinia valmistetaan kasvirasvoista ja eläinrasvoista. Se on alun perin kehitetty voin korvikkeeksi.
Margariini keksittiin Ranskassa Preussin ja Ranskan välisen sodan aikana 1869, jolloin voita oli niukasti ja sen hinta oli korkea. Keisari Napoleon III määräsi kilpailun, jonka tarkoituksena oli tuottaa halvempi korvike. Kilpailun voitti Mège Mouriès, jonka teorian mukaan rasva liukenee lehmän utareesta maitoon. Niinpä hän sekoitti naudan rasvaa, kuorittua maitoa ja palan utaretta. Hän keksi, että mikäli nämä ainesosat prosessoidaan kylmässä ja kuumassa, tuloksena on hyvin voimainen aine, joka oli helmen vaalea. Kreikan sanan helmi margarites mukaan hän antoi tuotteelleen nimen margarine.
Myöhemmin kemianteollisuus on kehittänyt useita erilaisia keinoja valmistaa margariinia myös pelkästään kasvisrasvasta. Edelleenkin margariinin etu voihin nähden on sen alhaisempi hinta, mutta useimmille ihmisille tärkeämpi peruste käyttää margariinia on se, että se sisältää voihin nähden huomattavasti vähemmän rasvaa ja etenkin haitallisina pidettyjä eläinrasvoja. Toinen seikka, joka puoltaa margariinin käyttöä, on sen helpompi levitettävyys jääkaappilämpöisenä. Lisäksi laktoosi-intoleraatikot ja maitoallergiaa potevat voivat käyttää levitteenä puhdasta kasvismargariinia ilman haitallisia suolisto-oireita.
EU-direktiivit määrittelevät selkeästi, että voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Tämän vuoksi voin ja margariinin sekoitusta ei saa kutsua nimellä voimariini.
Margariinia voidaan valmistaa pelkästään kasvirasvoista, mutta talous- ja leivontamargariineissa on yleensä sekä kasvi- että eläinrasvoja. Useissa margariineissa on myös lehmän maitoa, emulgointiaineita ja suolaa. Margariinia käytetään leivonnassa ja levitteenä leivän päällä.
Kasvirasvoista teollisella prosessilla valmistettu margariini sisältää myös sellaisia rasvahappoja, joita ei normaalisti esiinny luonnontuotteissa. Näiden trans-rasvahapoiksi nimitettyjen aineiden terveysvaikutuksia tutkitaan aktiivisesti ja useissa maissa ollaan säätämässä lakeja, joiden mukaan näistä tulee olla varoitukset pakkauksissa. Finelin mukaan suomalainen margariini sisältää transrasvaa 0,3-0,5 %, voi 2 % ja kasviöljy 0 % painosta.[1] Tutkimus ei tue sitä, että transrasvojen lähteillä olisi mitään eroa.[2] Yhdysvaltojen terveysviranomaisen FDA:n mukaan on terveellisempää syödä margariinia kuin voita, koska voissa on korkeampi tyydyttyneen ja transrasvan kokonaispitoisuus.[3] Kasviöljy soveltuu myös hyvin leipomiseen.
Margariiniin lisätty kasvistanoli ja kasvisteroli vähentävät kolesterolin imeytymistä.
[muokkaa] Margariinituotteita
- Keiju-margariini on Raisio Oyj:n vuodesta 1985 valmistama levite.
- Beneviva Omega3-kevytmargariini on Raisio Oyj:n levite, jossa on runsaasti Omega3-rasvahappoja. Tämän kevytmargariinin rasvapitoisuus on 40 painoprosenttia.
- Flora-margariini on vuodesta 1969 lähtien valmistettu margariini. Se oli Suomen ensimmäinen leivälle soveltuva margariini.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Rasvitsemustieteen perusteita, Rasvat Avoin yliopisto
- Margariinitiedotus: Välttämättömät rasvahapot (PDF)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Ravintoaineiden koostumus Fineli, KTL
- ↑ Frågor och svar om transfett,Ruotsin elintarvikevirasto 2006
- ↑ Is it better to eat butter instead of margarine to avoid trans fat? FDA 2006
- Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.
