Pohjoisnapa
Wikipedia
Pohjoisnapa, Arktis, on maapallon pohjoisin paikka, 90 astetta 0 minuuttia 0 sekuntia pohjoista leveyttä. Maapallon pyörimisakseli kulkee pohjoisnavan ja etelänavan kautta.
Pohjoisnavalla vallitssee kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen puolen vuoden mittainen "päivä", jona aikana aurinko pysyy horisontin yläpuolella. Vastaavasti syyspäiväntasauksesta kevätpäiväntasukseen on puolen vuoden mittainen "yö", kaamos.
Pohjoisnapa sijaitsee Pohjoisella jäämerellä keskellä ahto- ja kiintojääaluetta, joka kutistuu ja laajenee vuodenaikojan mukaan ja on yleensä vain muutaman metrin paksuinen. Koska merivirrat ja tuulet lämmittävät pohjoisnapaa enemmän kuin etelänapaa, se ei ole yhtä kylmä — kylmimmilläänkin noin -68 astetta. Tavallisia ovat 40—50 asteen pakkaset talvella.
Maapallon akseli vaeltelee noin 435 päivän jaksoissa 3—15 metrin läpimittaista ympyrää. Tämä johtuu Auringon, Kuun ja muiden planeettojen häiriöistä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Pohjoinen napameri
Pohjoisnavan ympärillä olevaa aluetta sanotaan arktiseksi alueeksi, ja napa-alueen reuna-aluetta subarktiseksi alueeksi. Pohjoisnavan ympärillä sijaitsevat Alaska, Arktiset Saaret, Grönlanti, Huippuvuoret, Frans Joosefin maa, Novaja Zemlja, Sevarnaja Zemlja, Pohjois-Siperia ja muutamat muut tunnetut saaret.
Jään paksuus pohjoisnavalla vaihtelee yleensä 2—4 metrin välillä, mutta jääröykkiöiden kohdalla jää on jopa 30 metriä paksu. Kesällä jää on suurin piirtein puolet talvista ohuempi. Kiintojää kulkee merivirtojen mukana 2—8 kilometriä vuorokaudessa, nopeimmillaan 40 km/vrk. Nopeus riippuu muun muassa veden syvyydestä, jolla on vaikutusta merivirtoihin. Pohjoisnavalle on myös mahdollista kulkea myös jäänmurtajalla. Pohjoisnavan ympäristön lauttajää- ja jäävuorialueen koot vaihtelevat vuodenaikojen ja vuosien mukaan huomattavasti. Pohjoinen napajää on viime vuosina ollut kutistumaan päin, koska maapallon ilmasto on lämmennyt viime vuosisadan alusta lähtien.
Pohjoisnapa eroaa etelänavasta siten, että etelänapa sijaitsee mantereella, pohjoisnapa merellä. Pinnalla kulkeville pohjoinen napameri jääröykkiöineen ja railoineen on erityisen vaikeakulkuista aluetta, ja siksi pohjoisnavalle on vaikeampi matkata kuin etelänavalle. Golfvirta lämmittää Huippuvuorten suunnassa olevan jäätikköalueen seutua. Pohjoisnavalla on 1900-luvulta alkaen tutkimusasemia, jotka ajelehtivat merivirtojen mukana.
[muokkaa] Arktinen pakkanen
Pohjoisnavalla on melko kylmää, mutta Grönlannin napajäätikkö lienee kylmin Pohjoisnavan ympäristössä olevista seuduista, koska se on merialuetta korkeammalla. Pohjoisnavalla kuukauden keskilämpötila laskee talvella 35 pakkasasteeseen ja nousee kesällä nollaan. Kylmimmät lämpötilat napajäätiköllä ovat -46 celsiusasteen paikkeilla auringon ollessa matalalla horisontissa tai horisontin alapuolella. Talvellakin lämpötila saattaa nousta nollan tuntumaan. Kylmin aika on keskimaaliskuu, jolloin aamu sarastaa kaamosyön jälkeen. Napajää heijastaa takaisin noin 60 % sille lankeavasta auringonvalosta. Kesällä sumu imee lämpöä, joka sulattaa jäätä. Sumu tekee horisontista epäterävän ja valkoisen. Arktiset haloilmiöt ennustavat huonoa säätä.
Grönlannin jäätikön kylmimmän kuukauden keskilämpötila on -40°. Kylmin arktisella alueella mitattu lämpötila on -68 °C Verhojanskissa, Siperiassa. Sumu, jääutu ja pilvet ovat pohjoisnapa-alueella yleisiä. Kesällä korkeapaine rikkoutuu ilmavirtausten takia. Myrskyt ovat voimakkaita, mutta jäätiköllä alle 50 km/h. Napameren yllä syntyy voimakkaita 100—300 kilometrin halkaisijaisia polaarimatalia arktiseen rintamaan, joka on viileän polaarisen ja hyvin kylmän arktisen ilmamassan raja. Polaaririntama siirtyilee vuodenaikojen mukaan. Pohjoisnapa-alueellakin ilma on ohutta; ilmakehän alimman kerroksen, troposfäärin, korkeus on vain 7—8 km, kun se keskileveysasteilla on noin 13 km. Myrsky saattaa rikkoa napajään ja on siksi vaarallinen naparetkeilijöille. Voimakas vuorovesi rikkoo jäitä tehden kulkijoille vaarallisia railoja.
[muokkaa] Pohjoisnavan merkitys ihmiselle
Pohjoisnavan ympäristössä on perinteisesti eletty metsästyksellä ja kalastuksella. Napapiirin pohjoispuolista aluetta sanotaan pohjoiskalotiksi. Pohjoiskalotti on ollut aseverustelun aikana strategisesti tärkeätä aluetta, ja USA:lla on lentotukikohta Thulessa Pohjois-Grönlannissa. Navan yli lennetään nykyään päivittäin reittilentoja.
Yhdysvaltalaisessa kulttuurissa Joulupukki asuu pohjoisnavalla eikä Lapissa Korvatunturilla. Silti joulupukin asumalle pohjoisnavalle kuvitellaan usein poroja, puita ja tuntureita, joita ei ole todellisella pohjoisnavalla, mutta Lapissa kylläkin.
[muokkaa] Magneettinen pohjoisnapa
Magneettinen pohjoisnapa ei sijaitse Pohjoisnavalla vaan pisteessä 81°N ja 109°W Kanadan arktisen saariston pohjoisosassa pohjoisella pallonpuoliskolla noin 1000 km:n päässä maantieteellisestä pohjoisnavasta. Se liikkuu tällä hetkellä noin 40 km vuodessa pohjoiseen.
[muokkaa] Luoksepääsemättömyyden pohjoisnapa
Paikka 84° 03' pohjoista leveyttä, 174° 51' itäistä pituutta sijaitsee kauimpana kaikista rannikoista, lähimmästäkin noin 1100 kilometriä. Tämä on maantieteellinen teoreettinen napa, ei fysikaalinen. Sir Hubert Wilkins lensi sinne 1927, ja 1958 venäläinen jäänmurtaja kävi tässä paikassa.
[muokkaa] Pohjoisnapa-alueen eläimistö
Pohjois- ja etelänavan eläimistöt eroavat toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi jääkarhu ja napakettu (naali) esiintyvät ainoastaan pohjoisnavalla kun taas pingviinit pesivät ainoastaan etelänavalla. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä harvinaisemmiksi eläimet käyvät. Muuttolintuja pesii arktisilla alueilla kesällä. Merissä on melko runsasta elämää jään alla, sillä auringon valoa siivilöityy jään läpi. Pientä kasviplanktonia syövät erikokoiset ayriäiset, joita kalat ja valaat puolestaan käyttävät ravintonaan.
[muokkaa] Katso myös
- Etelänapa
- Tutkimusmatkat pohjoisnavalle - naparetket arktisilla alueilla
