Renko
Wikipedia
| Rengon kunta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.renko.fi | |||||
| Sijainti | {{{koordinaatit}}} | ||||
| Lääni | Etelä-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Kanta-Hämeen maakunta | ||||
| Seutukunta | Hämeenlinnan seutukunta | ||||
| Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
| Perustamisvuosi | 1877 | ||||
| Kuntaliitokset | |||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi |
290,29 km² 278,48 km² 11,81 km² |
||||
| Väkiluku - väestötiheys |
2378 (31.1.2005) 8,5 as/km² |
||||
| Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
| Kunnallisvero | 19,00 % | ||||
| Kunnanjohtaja | Antti Leinikka | ||||
| Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
||||
Renko (ruots. Rengo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Hämeenlinnan keskustaan on Rengosta matkaa noin 15 km. Kunnassa asuu 2378 ihmistä (31.1.2005) ja sen pinta-ala on 290,29 km² josta 11,81 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,5 asukasta/km².
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nimestä
Keskiaikaisissa ruotsinkielisissä lähteissä pitäjän nimi usiintyy eri muodoissa: vuonna 1440 = Rengo, 1470 = Ringha, 1475 = Rengia, 1505 ja 1512 = Rengo.
Rengon kappalainen Israel Kempe, lähetti 1700-luvun puolivälissä vastauksen Turun tuomiokapitulille, kun se oli tiedustellut pitäjään liittyviä asioita. Kappalainen toteaa Pitäjän nimen johtuvat sen alueella mutkitteluevästä joesta, joka laskee Hattulan Renkajärvestä Renkajokena eli Rengonjokena kohden Vanaja-veden virtauksia. Tähän teoriaan on yhtynyt myös Tohtori Pekka Suvato.
Nykyisin on vallalla hivenen toisenlainen käsitys pitäjän nimestä. Nimistötutkia, tohtori Petri Hiltunen toteaakin, että Rengon nimi on kiistatta germaanista alkuperää. Hänen mukaansa vastaavasti äännettyjä nimimuotoja (Renco, Rencho, Renk) tavataan ennen keskiaikaa saksalaisella kielialueella. Sanan merkitys on ollut Hiltusen mukaan sama kuin Hathun, eli taistelu tai ottelu. Renc merkitsee muinaissaksissa myöskin ylimielistä, ylpeää tai kopeaa.
Kylännimiä käsitellessään P. Hiltunen, tulee siihen johtopäätökseen, että vanhimmat nimet sijoittuvat Kanta-Hämeen vanhimmille asuinpaikoille. Hänen mukaansa esimerkiksi Rengon kylät Waimare ja Muurila ovat kiistatta pitäjän vanhimmat kylät. Näin Rengon kylien nimet voidaan johtaa seuraavasti; Muurila = Mure, Waimare = Weimar, Wiiala = Wia, Kutila = Gudi ja Nevilä = Nevi. Pitäjän oma nimi ja kylien nimistö on siis paljolti saksalaisperäistä ja puhtaasti ei-kristillistä.
[muokkaa] Kyliä
Ahoinen, Asemi, Kaloinen, Kuittila, Lietsa, Muurila, Nevilä, Oinaala, Uusikylä, Vaimare, Vehmainen, Nummenkylä
[muokkaa] Muurila
Kylän nimi esiintyy jo oikeudenpöytäkirjassa 1440, siis ennen kivikirkon rakentamista.Isonjaon kartassa esiintyy paljon tiluksi nykyisen kirkon läheisyydessä, jotka viittaavat muureihin, kuten Yli-Paavolan Muurinaluspelto, samoinkuin Laurilan Muurinaluspelto. Uudenkylän peltolohkot, jotka sijaitse vat kirkon puolella. Uusikylä on aikanaan syntynyt Hämeenlinnaan menevän tien varteen, että eivät he varmaankaa olleet suunnasta tietämättömiä.
Alueelta löytyy myös perimätiedon mukaan muinainen uhrilehto.
