Siuntio
Wikipedia
| Siuntion kunta Sjundeå kommun |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.siuntio.fi | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Etelä-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Uudenmaan maakunta | ||||
| Seutukunta | Helsingin seutukunta | ||||
| Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
| Perustamisvuosi | – | ||||
| Kuntaliitokset | |||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi - meri |
247,8 km² 241,5 km² 6,3 km² ? km² |
||||
| Väkiluku - väestötiheys |
5 422 (1.1.2006) 22,5 as/km² |
||||
| Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
| Kunnallisvero | 19,50 % | ||||
| Kunnanjohtaja | Henrik Sandström | ||||
| Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
||||
Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu n. 5400 ihmistä ja sen pinta-ala on 247,8 km², josta 6,63 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 22,5 asukasta/km². Suurimmat taajamat ovat asemanseutu ja kirkonkylä.
Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 63,4 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 34,9 prosenttia puhuu ruotsia.
[muokkaa] Kyliä kirkonkirjojen mukaan
Aiskos, Andby, Backa, Bläsaby, Bocks, Bollstad, Broända, Bäcks, Böle, Dansbacka, Engisby, Fall, Flyt, Fågelvik, Förby, Gammelby, Grisans, Grotbacka (Nackans), Grönskog, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gästans, Göks, Harvs, Hollstens, Hummerkila, Hästböle, Jervans, Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela, Kockis, Kopula, Kvarnby, Kynnar, Lappers, Lempans, Malm, Munks, Myyry (Myrans), Mörsbacka, Niemenkylä (Näsby), Nordanvik, Nummenkylä, Nyby, Palmgård, Pappila, Paturs, Pikkala (Pickala), Pulkbacka, Purnus, Påvals, Pölans, Siggans, Sjundby, Sjundby Gård, Skinnars, Störsby, Störsvik, Sunnanvik, Svartbäck, Tyyskylä (Tjusterby), Tupala, Tupala Nyby, Veijans, Vesterby, Vikars, Yövilä (Övitsby)
[muokkaa] Muuta
Sjundbyn kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417. 1560-luvulla Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika rakennutti paikalle harmaakivisen linnan. Sjundby on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle. Tunnetuin omistaja oli Sigrid Vaasa, Ruotsi-Suomen kuninkaan Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär, joka emännöi linnaa vuosikymmenien ajan. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on hallinnut tilaa viimeiset 300 vuotta lukuun ottamatta Porkkalan vuokra-aikaa. Neuvostoliittolaisten sotilaiden jäljiltä linna piti remontoida täysin. Nykyisin se on yksityiskotina.
Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti.
Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä.
Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut noin 1480. Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa.
