Sipoo

Wikipedia

Sipoon kunta Sibbo kommun
vaakuna sijainti
www.sipoo.fi
Sijainti	{{{koordinaatit}}}
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Porvoon seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1425
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa - sisävesi	366,75 km² 364,1 km² 2,65 km²
Väkiluku - väestötiheys	18 719 (31.12.2005) 51 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,75 %
Kunnanjohtaja	Markku Luoma
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Vantaa ja idässä Porvoo. Kunnassa asuu 18 719 (31.12.2005) ihmistä ja sen pinta-ala on 366,75 km² josta 2,65 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 51 asukasta/km².

Kunta on kaksikielinen. 58,5 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 40 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään.

Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma, Västerskog ja Itäsalmi) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–90-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin. Helsingin kaupunki onkin kesällä 2006 esittänyt valtioneuvostolle, että läntisestä Sipoosta liitettäisiin noin 5000 hehtaaria Helsinkiin. Sipoon kunta vastustaa esitystä ja pitää perusteluita liitokselle kyseenalaisina.

[muokkaa] Historia

Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt mm. hiidenkiukaita. Nykyinen asutus on kuitenkin vuosilta 1000–1200. Sipoonjoen suulla oli tuolloin linnoitus ja kauppapaikka. Sipoo mainitaan ensi kerran 1352.

1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita (mm. Östersundom, Hitå, Eriksnäs), joiden asukkaat olivat ruotsinkielisiä. Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana, josta se itsenäistyi 1425. 1600-luvulla pitäjässä oli salpietarikeittämö, 1700-luvulla alkoi kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus.

[muokkaa] Kylät ja taajamat

Blekdal, Box, Broböle, Brusas, Eriksnäs, Etelä- ja Pohjois-Paippinen (Södra ja Norra Paipis), Gesterby, Granö, Gumbostrand, Hagalund, Hangelby, Hindsby, Hitå, Herrala (Hertsby), Immersby, Itäsalmi (Östersundom), Kalkkiranta (Kalkstrand), Kallbäck, Karhusaari (Björnsö), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kärr, Käsis-Solbacka, Landbo, Linnanpelto (Borgby), Löparö, Majvik, Martinkylä (Mårtensby), Massby, Myyras (Myras), Nevas, Nikkilä (Nickby), Pigby, Savijärvi, Simsalö, Skogsby, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Söderkulla, Talma (Tallmo), Träskby, Vaakkola, Vanikko, Viirilä, Västerskog

[muokkaa] Sipoonjoki

Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, monihaarainen joki, josta noin 30 km sijaitsee Sipoossa. 1800-luvun lopulla joki oli vielä niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivoillakin. Nykyisin se muistuttaa joiltakin osin enemmän ojaa. Joen mukaan on nimetty Sipoon yläaste, Sipoonjoen koulu.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Sipoon vanha kirkko

Topeliuksen vanhuudenkoti Koivuniemi (ruots. Björkudden), Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Itäsalmen kappeli, Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.

[muokkaa] Sipoon vaakuna

Sipoon kunnan vaakunan on suunnittellut heraldikko Olof Eriksson. Vaakunassa on mustaa taustaa vasten hopeinen suden pää aaltoilevaksi muotoillun parrun päällä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954 ja Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan 25.2.1955.

[muokkaa] Tapahtumia

Lukuisia eri tapahtumia, mm. Topeliusviikko ja Sipoon kesä soi [1].

[muokkaa] Tunnettuja sipoolaisia

• Kirjailija ja historiantutkija Zacharias Topelius.
• Ministeri Carl Enckell.
• Akateemikko A. I. Virtanen

[muokkaa] Sipoon ystävyyskunnat

• Aurskog-Høland: Norjalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 50 km Oslosta itään aivan Norjan ja Ruotsin rajalla. Kunnassa on noin 13 000 asukasta.
• Frederikssund: Sipoon tanskalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 40 km Kööpenhaminasta luoteeseen. Kunnassa on noin 18 000 asukasta.
• Kumla: Kumla sijaitsee noin 200 km Tukholmasta lounaaseen. Asukkaita on noin 19 100.
• Kuusalu: Sipoon virolainen ystävyyskunta Kuusalu sijaitsee noin 40 km Tallinnasta itään. Kuusalun asukasluku on noin 5 000.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Tilastot

• Väestörekisterikeskus: Kuntien asukasluvut kuukausittain

[muokkaa] Historiatietoja

• Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Sipoon kunnan kotisivut
• Suvi Sipoo 2006, kalenteri Sipoon tapahtumista
• Itä-Uudenmaan tapahtumakalenteri