Thales
Wikipedia
Thales Miletoslainen (kreik. Θαλῆς, n. 636—546 eaa) oli antiikin kreikkalainen esisokraattinen filosofi, valtiomies, insinööri, matemaatikko, tähtitieteilijä ja kosmologi. Häntä pidetään usein ensimmäisenä tiedemiehenä ja luonnonfilosofina, sillä hän on ensimmäinen, jonka tiedetään tarkkailleen luontoa itse tiedon vuoksi ja joka pyrki irti uskonnoista ja mytologioista. Häntä pidetään joonialaisen luonnonfilosofian perustajana, ja hänet lasketaan Kreikan seitsemän viisaan joukkoon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä
Thales syntyi ja eli Miletoksessa, Jooniassa, nykyisessä Länsi-Turkissa. Herodotoksen mukaan hän oli foinikialaista syntyperää. Diogenes Laertioksen, jolta on peräisin suurin osa Thalesta koskevasta tiedosta, mukaan (I.22) Thales oli Eksamyaan ja Kleobulinan poika, ja että he olivat Thelidain sukua, joka oli ylhäistä foinikialaista alkuperää Kadmoksesta, muinaisesta Thebasta. Toistettuaan tarinan, jonka mukaan Thales oli saanut kansalaisuuden, hän kuitenkin vakuuttaa Thaleen olleen "syntyperäinen miletoslainen". Ennen kuin kreikkalaiset asettuivat Miletokseen, alueella asui kaarialaisia. Thaleen isän nimi muistuttaa kaarialaisia nimiä, kuten Kheramyes ja Panamyes.
Thaleen tarkkaa ikää ei tiedetä. Toisen perinteen mukaan hän olisi elänyt noin 90 vuotta, toisen mukaan noin 80 vuotta. Hänet voidaan ajoittaa summittaisesti kahden hänen elämäänsä sijoittuvan tapauksen ja hänen elinikänsä arvioiden perusteella. Herodotoksen (I.74) mukaan Thales ennusti auringonpimennyksen, jonka nykyiset tähtitieteilijät ovat laskeneet tapahtuneen 28. toukokuuta 585 eaa. Plinius vanhempi (Naturalis historia II.53) sijoitti sen vuoteen 584 eaa., minkä voi katsoa olevan tarpeeksi lähellä, jotta se vahvistaa asian.
Diogeneen mukaan (DL I.37-38) Apollodoroksen kronikka kertoo, että Thales kuoli 78-vuotiaana 58. olympiadin aikaan. Diogenes kertoo Sosikrateen sanoneen hänen olleen kuollessaan 90-vuotias. Hän syntyi 35. olympiadin ensimmäisenä vuonna tai vuonna 640 eaa. Näin hän olisi ollut noin 40-vuotias auringonpimennyksen aikoihin.
Diogeneen (I.25-26) mukaan Thaleen perhe-elämästä on kaksi kertomusta. Toisen mukaan hän meni naimisiin ja sai pojan nimeltä Kybisthos, tai adoptoi veljenpoikansa. Toisen mukaan hän ei mennyt koskaan naimisiin, sanoen äidilleen nuorena, on että liian aikaista mennä naimisiin, ja vanhana, että on liian myöhäistä.
Joonialaiset matkustelivat paljon, ja täten heillä oli paljon yhteyksiä Egyptiin ja Babyloniaan. Myös Thales on saattanut opiskella Egyptissä nuorena. Joka tapauksessa Thales sai vaikutteita egyptiläisestä mytologiasta, tähtitieteestä ja matematiikasta, samoin kuin monista muista asioista, jotka olivat vieraita Kreikan homeroslaiselle perinteelle. Ehkä juuri tästä syystä hänen tiedonhalunsa suuntautui ohi perinteisten mytologisten selitysten.
Nykyään ei voida olla varmoja siitä, kirjoittiko Thales omia teoksia vai ei. Tiedetään ainakin, että Aristoteleella ei ollut käytössään yhtään Thaleen teosta, vaan hän joutui käyttämään toissijaisia lähteitä. Vaikka Thaleen historiallinen merkitys on selvä, tämä aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta siitä, mitä hänen opetuksistaan tiedetään varmasti.
Thaleen sanotaan kuolleen vanhana katsellessaan urheilukilpailuja.
[muokkaa] Liiketoimet
Monet anekdootit antavat olettaa, ettei Thales ollut pelkästään ajattelija, vaan että hän osallistui myös liike-elämään ja politiikkaan. Erään tarinan mukaan hän osti kaikki Miletoksen oliivinpuristimet ennustettuaan, että vuoden sää ja sato tulevat olemaan hyvät. Toisen tarinan mukaan hän teki tämän osoittaakseen miletoslaisille, että hän voi käyttää älyään tullakseen rikkaaksi. Tällöin rikastuminen ei ollut hänen päämääränsä, ainoastaan sen osoittaminen, että filosofina rikastuminen oli helppoa.
[muokkaa] Politiikka
Thaleen poliittinen toiminta keskittyi pääasiassa siihen, että hän saisi joonialaiset puolustamaan Anatoliaa Persian kasvavaa uhkaa vastaan. Herodotoksen (kirja 1) mukaan Thales kehotti joonialaisia kaupunkivaltioita liittymään yhteen. Lyydiassa oli noussut valtaan Kroisos, ja valloittanut suuren osan Anatolian rannikkoa. Hän oli melko hyökkäävä armeijansa kokoon nähden. Lyydialaiset olivat sodassa Medeen kanssa, jota asuttivat ensimmäisen aallon persialaiset. Sota kesti viisi vuotta, mutta kuudentena se keskeytyi spontaanisti aiemmin mainitun Thaleen ennustaman auringonpimennyksen vuoksi. Thaleen lisäksi Kroisokseen vaikutti toinen Kreikan seitsemästä viisaasta, Solon. Ei ole tietoa, oliko Thales läsnä taistelussa, mutta pimennyksen vuoksi lyydialaiset ja medesläiset tekivät välittömästi rauhan ja vannoivat verivalan.
Thales ei ollut demokraatti. Erään kertomuksen mukaan hän asui yhdessä Thrasybuloksen, Miletoksen tyrannin, kanssa. Erässää Solonille osoitetussa kirjeessään hän tarjoutui muuttamaan muualle, koska Solon suhtautui niin kielteisesti tyranniaan. Monet antiikin filosofit kannattivat eräänlaista tyranniaa, kuten Platon kirjoituksissaan filosofikuninkaan ihanteesta. Kaikki filosofien yritykset toimia vallassa ja muuttaa yhteiskuntaa ihanteidensa mukaan kuitenkin epäonnistuivat.
[muokkaa] Luonnontiede ja filosofia
Ennen Thalesta kreikkalaiset selittivät maailmaa ja sen alkuperää myyteillä ihmisten kaltaisista jumalista ja sankareista. Sellaiset ilmiöt kuin salamat ja maanjäristykset laitettiin jumalien piikkiin. Thales yritti sen sijaan löytää luonnollisia selityksiä asioille, ilman viittauksia yliluonnolliseen. Luonnontieteessä Thales teki havaintoja, mutta ei juurikaan kokeita. Egyptistä saamiensa oppien perusteella hän loi maailmankuvan, jonka mukaan maa on vedessä uiva laatta. Maanjäristykset selittyivät täten veden aaltoilulla.
Toinen tunnettu asia, jota Thales pohti, oli kaiken alkuperä eli yksi, kaiken taustalla oleva alkuaine. Thales oletti kaiken syntyneen vedestä. Hän oletti maailman olevan sielullinen, ja täynnä jumaluuksia. Sielujen hän uskoi olevan kuolemattomia. Aristoteleen mukaan hänen ajattelunsa vastasi muuten Anaksimeneen ajatuksia samoista asiasta, paitsi että jälkimmäinen ajatteli maailman syntyneen ilmasta.
Thales teki myös tähtitieteellisiä mittauksia, ja herätti suurta ihailua sillä, että kykeni ennustamaan auringon pimennyksen 28. toukokuuta 585 eaa sekä kuun pimennyksiä. Hän esitti, että auringon ja kuun koot ovat 1/720 niiden ratojen koosta. Kreikkalaiset sanoivat hänen olleen ensimmäinen, joka jakoi vuoden 365 päivään ja määritteli vuodenajat, tarkoittaen todennäköisesti tähtitieteellisiin laskelmiin perustuvaa tasaus- ja seisauspäivien määrittämistä.
Thalesta on pidetty myös geometrian luojana. Hän piirsi ensimmäisenä ympyrän sisään suorakulmaisen kolmion, ja totesi näin, että puoliympyrän sisään piirretty kehäkulma on suora (ns. Thaleen lause). Hänen kerrotaan uhranneen härän tämän havainnon kunniaksi.
Thales vaikutti suuresti muihin kreikkalaisiin ajattelijoihin ja sen vuoksi koko länsimaiseen ajatteluun. Hänen tunnetuin oppilaansa oli Anaksimandros. Oletetaan myös, että Anaksimandroksen kuuluisin oppilas Pythagoras tapasi Thaleen nuorena, ja että Thales kehotti häntä matkustamaan Egyptiin opiskellakseen filosofiaa ja matematiikkaa.
Monet filosofit seurasivat Thalesta etsimällä luonnollisia selityksiä asioille yliluonnollisten sijasta. Toiset taas palasivat yliluonnollisiin selityksiin, mutta esittivät ne mieluummin filosofian kielellä myyttien ja uskonnon kielen sijasta.
[muokkaa] Etiikka
Thaleen etiikasta voidaan tehdä arvioita hänen nimiinsä laitettujen sanontojen perusteella. Hän uskoi ylimaallisen Jumalan, jolla ei ole sen enempää alkua kuin loppuakaan, olemassaoloon. Hän uskoi Jumalan oikeudenmukaisuuteen ja odotti ihmisten toimivan oikeudenmukaisesti. Epäoikeudenmukaiset teot sen enempää kuin ajatuksetkaan eivät jääneet jumalilta huomaamatta. Tällaisessa polyteismin muodossa ylimaallinen, näkymätön ja tavoittamaton Jumala ilmenee ihmisille jumalina, jolloin ihmiset voivat puhua jumalista mutta tarkoittaa Jumalaa.
Thaleen ajatus oikeudenmukaisuudesta käsitti sekä lain kirjaimen että hengen. Lain kirjaimeen liityen hän muun muassa sanoi, että aviorikos ja sitä koskeva väärä vala oikeudessa ovat yhtä pahoja rikoksia. Hän antoi myös käytännöllisiä neuvoja. Ihmisen tuli odottaa lapsiltaan samaa tukea, jonka itse antoivat omille vanhemmilleen. Kenenkään ei tullut antaa puheen kääntää itseään sellaista vastaan, johon oli tottunut luottamaan. Rikastuminen oli luvallista, sillä menestys oli hyvästä, mutta kenenkään ei tullut rikastua pahuudella.
Lain henkeen liittyen Thales esitti tunnetun periaatteen pyrkimyksestä parhaimpaan (αριστα) ja oikeudenmukaisimpaan (δικαιοτατα) elämään — sellainen on mahdollista jos:
- ἃ τοῖς ἄλλοις ἐπιτιμῶμεν, αὐτοὶ μὴ δρῶμεν.
- Ha tois allois epitimômen, autoi mê drômen.
- "[..] emme itse tee sitä, mitä moitimme toisissa." (DL I.37)
Tämä muistuttaa juutalaisen lain periaatetta "Älä tee lähimmäisellesi mitään, mitä et soisi heidän sinulle tekevän". Tämä on saanut jotkut painottamaan Thaleen oletettua seemiläistä alkuperää, sillä heprealaiset ja fonikialaiset ovat sukulaiskansoja. Thaleen ja heprean puhujien välillä ei kuitenkaan tunneta yhteyksiä. Thales on saattanut saada ajatuksen muualtakin, tai kehittänyt sen itse.
Thaleen ajattelu ei kuitenkaan ollut muuten järin vanhatestamentillista vaan jopa ankarampaa. Mooseksen lain mukaan rangaistuksen tulee olla samassa suhteessa tekoon, periaatteella silmä silmästä jne. Thaleen mukaan vastoinkäymiset on helpompi kestää, kun vihollisella menee vielä heikommin. Monet Thaleen näkemykset ovat myös hyvin tyypillisiä hänen omalle ajalleen. Hänen mukaansa miehet olivat parempia kuin naiset, kreikkalaiset parempia kuin barbaarit.
Yhteiskuntaetiikkansa lisäksi Thaleella oli henkilökohtaiset periaatteensa. Pitkästä iästä päätellen hän noudatti niitä menestyksellä. Thaleen mukaan onnellinen ihminen on:
- ὁ τὸ μὲν σῶμα ὑγιής, τὴν δὲ ψυχὴν εὔπορος, τὴν δὲ φύσιν εὐπαίδευτος.
- Ho to men sôma hygiês, tên de psykhên euporos, tên de fysin eupaideutos.
- "Se, jolla on terve ruumis, toimiva sielu ja oppivainen luonto." (DL I.37)
Tämä muistuttaa paljon roomalaisten periaatetta mens sana in corpore sano, "terve sielu terveessä ruumiissa".
[muokkaa] Geometria
Thales tunnettiin keksinnöistään geometrian alalla. Hän oli taitava sekä teoriassa että käytännössä. Hän muun muassa sanoi:
- μέγιστον τόπος, ἅπαντα γὰρ χωρεῖ.
- Megiston topos, hapanta gar khorei.
- "Suurin on tila, sillä se sulkee sisäänsä kaiken." (DL I.35)
Thaleen topos on Newtonin tapaan avaruus, koska verbi khorei sisältää ajatuksen levittäytymisestä ja laajuudesta. Tässä avaruudessa asioilla on paikkansa. Pisteet, viivat, tasot sekä kulmina ja etäisyyksinä esitetyt kappaleet seuraavat tästä oletuksesta.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- G.E.R. Lloyd, Early Greek Science: Thales to Aristotle.
- Burnet, John, Early Greek Philosophy, The Meridian Library, 1957. Ensimmäinen painos vuodelta 1892.
- Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, I.1, ss. 19-26. Suomennos Marke Ahonen. Kustannusosakeyhtiö Summa, Helsinki 2003.
- Kirk, G.S. & Raven, J.E., The Presocratic Philosophers, University Press, Cambridge, 1957.
- Nahm, Milton C., Selections from Early Greek Philosophy, Appleton-Century-Crofts, Inc., 1962.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Diogenes Laertios: Thaleen elämäkerta (englanniksi)
- Diogenes Laertios: Thaleen elämäkerta (kreikaksi)
- Mika Saranpää: Thales kaivossa. Niin&Näin - filosofinen aikakauslehti 1/1994
- The Internet Encyclopedia of Philosophy: Thales of Miletus (englanniksi)
- Thales of Miletus (The MacTutor History of Mathematics archive) (englanniksi)
| Antiikin filosofia |
| Esisokraattinen filosofia |
|
Miletoslaiset: Thales | Anaksimandros | Anaksimenes Pythagoralaiset: Pythagoras | Alkmaion | Filolaos | Arkhytas |
