Vaasa
Wikipedia
Vaasan kaupunki Vasa stad |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.vaasa.fi | |||||
Sijainti | {{{koordinaatit}}} | ||||
Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Pohjanmaan maakunta | ||||
Seutukunta | Vaasan seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | 1606 | ||||
Kuntaliitokset | Sundom (1973) | ||||
Pinta-ala - maa - meri |
397 km² 183 km² 214 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
57 266 (2005) 311,2 as/km² |
||||
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
Kunnallisvero | 19,00 % | ||||
Kunnanjohtaja | Markku Lumio | ||||
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
Vaasa (ruots. Vasa) on Suomen länsirannikolla sijaitseva kaupunki Länsi-Suomen läänissä ja Pohjanmaan maakunnassa.
Kaupungin asukasluku on 57 030 henkeä (2004) (2003: 56 953), joista suomenkielisiä 71,5 % (71,8 %) ja ruotsinkielisiä 24,9 % (25,0 %) sekä muita 3,6 % (3,2 %).
Helsingistä on Vaasaan 419, Seinäjoelta 78, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99 ja Porista 193 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä.
Vaasan lentoasema sijaitsee noin 9 kilometriä keskustasta kaakkoon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kaarle IX perusti 'Mustasaaren' kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.
Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.
Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776.
Triviaalikoulu siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen kirjasto perustetiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848.
Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.
Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi: kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastaapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.
Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunki siirrettiin (n. 7 km) nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (leveysaste N63° 06', pituusaste E21° 37') Klemetsön niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.
Vaasa toimi Suomen sisällissodan aikana valkoisen Suomen pääkaupunkina. Vaasan senaatin päämajana toimi Vaasan kaupungintalo, joka oli myös Valkoisen armeijan tukikohta. Sodan muistoksi senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää vapaudenristiä vaakunan yhteydessä.
Vaasasta oli aiemmin vilkas autolauttaliikenne Ruotsiin aina vuoteen 2000 asti. Tätä liikennettä harjoitti pääasiassa Vaasanlaivat. Vuoroja Vaasasta oli mm. Uumajaan, Sundsvalliin ja Örnsköldsvikiin. Vuonna 2006 RG Line ajoi yhden päivittäisen vuoron Uumajaan.
[muokkaa] Oppilaitokset
Vaasan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on noin 11 000 opiskelijaa. Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.
- Korkeakoulut
- Vaasan yliopisto
- Helsingin yliopiston oikeustieteellinen koulutus
- Svenska handelshögskolan
- Åbo Akademi, Pedagogian laitos sekä Yhteiskunta- ja hoitotieteellinen laitos
- Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova, osa Taideteollista korkeakoulua.
- Ammattikoulut ja ammattikorkeakoulut
- Svenska yrkeshögskolan
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Vaasan ammattiopisto
- Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
- Svenska yrkesinstitutet
- Lukiot
- Lyseon lukio
- Yhteiskoulu
- Vaasan Rudolf Steiner-koulu
- Vasa Gymnasium
- Vasa Övningsskolas gymnasium
- ml. International Baccalaureate-linja
[muokkaa] Työnantajat
Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita, kuten Strömberg Park. Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäristökunnista, kuten Mustasaaresta tai Laihialta.
Suurimmat työnantajat:
- Vaasan kaupunki
- ABB — sähkövoima-, ja automaatiotekniikkaa
- Vaasan keskussairaala
- Valtion virastot
- Wärtsilä — dieselmoottoreita
- Vacon — taajuusmuuttajia
- KWH — putkia
- Sonera — puhelinyhtiö
- Vaasa Engineering
- Posti
- VLP (Vaasan Läänin Puhelin)
- Kemira Chemicals
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vaasan kaupungin kotisivu
- Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste Reimari
- Suomi24:n Vaasa-keskustelu
- Vaasalaisia-blogi ja keskustelu
- Vaasapedia- Vaasan muisti
Asevelikylä | Gerby | Haapaniemi | Hietalahti | Huutoniemi | Isolahti | Kiilapalsta | Kivihaka | Korkeamäki | Kotiranta | Melaniemi | Metsäkallio | Palosaari | Pappilanmäki | Pukinjärvi | Ristinummi | Teeriniemi | Suvilahti | Sundom | Vanha Vaasa | Vanha satama | Vaskiluoto | Vetokannas | Vikinga | Västervik | Vöyrinkaupunki |