Tampere

Wikipedia

Tampereen kaupunki
vaakuna sijainti
www.tampere.fi
Sijainti	{{{koordinaatit}}}
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1779
Kuntaliitokset	Katso: Tampereen alueliitokset
Pinta-ala - maa - sisävesi	687,9 km² 523,4 km² 164,5 km²
Väkiluku - väestötiheys	206 171 (31.10.2006) 393,9 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,00 %
Kunnanjohtaja	Jarmo Rantanen
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Tammerkosken kansallismaisemaa

Tampereen tuomiokirkko

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Se sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Pirkanmaan maakunnassa.

Tampereella asuu yli 200 000 ja koko Pirkanmaalla noin 460 000 asukasta. Tampereen maapinta-ala on 523,4 neliökilometriä. Tampereen kaupunkiseudun (ns. Suur-Tampere) muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seudulla on yhteensä noin 320 000 asukasta ja se on pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen toiseksi suurin väestökeskittymä. Tampereen naapurikuntia ovat myös Kuru, Orivesi ja Ruovesi.

Tampere sijaitsee kauniissa järvi- ja harjumaisemissa kahden suuren järven välisellä kannaksella. Kannaksen pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi. Näsijärven vedet kulkeutuvat Tampereen keskustan halki virtaavaa Tammerkoskea pitkin Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen värikkäästä teollisuushistoriasta. Tampere onkin Suomen ensimmäinen ja nykyään Helsingin jälkeen suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken kaunis koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Tampereen kaupungilla on Taloustutkimuksen suorittamien tutkimusten mukaan erittäin hyvä imago sekä matkailullisessa mielessä että ihmisten muuttohalukkuutta kysyttäessä. Se on sijoittunut erilaisissa imagotutkimuksissa jatkuvasti ensimmäiseksi tai lähelle kärkisijaa. Kuntaliiton 2000-luvun alun kaupunkien pahoinvointitutkimuksessa (Kuntalehti 2004, numero 15; kts. artikkeli Kaupunki) Tampereella todettiin ilmenevän kokoonsa nähden hämmästyttävän vähän sosiaalista pahoinvointia.

[muokkaa] Historia

Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 Hämeeseen, Tammerkosken rannoille, jonne rakennettiin tuota pikaa pato.

Messukylän ja Pirkkalan pitäjät olivat ylläpitäneet satoja vuosia asutusta seudulla ennen kaupungin perustamista. Nykyisen Tampereen alueella on 1800-luvulla ollut isoja kartanoita, mm. Hatanpään kartano, Haiharan kartano, Tammerkosken kartano ja Teiskolan kartano.

James Finlayson perusti Tampereelle vuonna 1820 tehtaan ja keisari Aleksanteri I antoi etuoikeuden tuoda kaupunkiin raaka-aineita ilman tullia. 1800-luvun loppupuolella Tampere alkoi varsinaisesti teollistua. Kaupunkiin syntyi etenkin tekstiiliteollisuutta ja 1900-luvun alussa myös konepajateollisuutta.

Tampere oli suurten taistelujen näyttämönä sisällissodassa maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, koska Tampere oli punaisten tammikuun lopulla valtaama voimakas tukikohta. Mm. Messukylässä, Kalevankankaalla (jonka taistelussa kaatui myös vapaaehtoisena valkoisten puolella taistellut, Ruotsin entisen pääministerin Olof Palmen saman niminen isosetä) ja keskustassa käytiin kovia taisteluita C. G. E. Mannerheimin johdolla. Taisteluiden jälkeen noin 11 000 hengissä säilynyttä punaista kerättiin Kauppatorille (nyk. Keskustori) ja vietiin vankileireille.

Vanhan teollisuuskaupungin kasvu maan toiseksi tärkeimmäksi kasvukeskukseksi alkoi 1900-luvun lopulla, kun kaupunkiin perustettiin yliopistoja ja aloitettiin rakennemuutos.

[muokkaa] Politiikka

Tampereen kaupunginjohtaja on Jarmo Rantanen. Apulaiskaupunginjohtajina ovat Esa Kotilahti (yhdyskuntapalvelut), Päivi Sillanaukee (sosiaali- ja terveystoimi) ja Lasse Eskonen (kasvatus- ja opetustoimiala, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimiala). Kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä. Sen puheenjohtajana tomii Hanna Tainio.

Vuoden 2007 alusta Tampere siirtyy uuteen malliin, jossa kaupunkia johtavat pormestari ja neljä apulaispormestaria. Ensimmäisen kaksivuotiskauden ajan pormestarina toimii Timo P. Nieminen.

Tampereella myös lapset pääsevät mukaan päätöksentekoon. Tampereella Annalan koulussa aloitettiin ensimmäisenä Suomessa luotto-oppilastoiminta. Sittemmin nimi on vaihtunut oppilaskunnan hallitukseksi. Tampereella jokaisessa peruskoulussa on nykyään oppilaskunnan hallitus. Myös Suomen ensimmäinen Lasten parlamentti perustettiin Tampereelle vuonna 2001.

[muokkaa] Maantiede

Tampereen Keskustorin Vanhan kirkon tapulin koordinaatit ovat 61° 29" 54' pohjoista leveyttä ja 23º 45" 42' itäistä pituutta. Pohjoisimmat koordinaatit ovat 61° 50" 12' pohjoista leveyttä ja 23° 51" 20' itäistä pituutta, eteläisimmät 61° 25" 39' ja 23° 53" 25', itäisimmät 61° 37" 38' ja 24° 07" 07', läntisimmät 61° 32" 00' ja 23° 32" 32'. Tampereen kokonaispinta-ala on 687,9 km², josta maata on 523,4 km² ja vettä 164,5 km². Tampereen pinta-alasta 19,3 % (100,4 km²) on asemakaavoitettu. Järviä ja lampia on lähes 200. Niistä yli 10 ha:n järviä on 50.

Tampereen liikenteellinen keskipiste sijaitsee Kalevassa, Itsenäisyydenkadun, Teiskontien ja Kalevan puistotien risteyksessä. Maantieteellinen keskipiste sijaitsee Kämmenniemessä, Käälahden perukassa.

Pisin katu on Hervannan valtaväylä, jonka pituus on 7777 metriä. Toisena on Lempääläntie (6008 m) ja kolmantena Aitolahdentie (5974 m). Lyhin katu on 23,47 metriä pitkä Helenankuja, jonka varrella olevan talon seinään ruuvattiin 1996 asiasta kertova muistolaatta.[1] Silloista pisin on Lakalaivassa sijaitseva Postitorven Risteyssilta 386 metrillään. Toisena ja kolmantena ovat Lakalaivassa sijaitseva Rotatorin Risteyssilta (299 m) ja Arranmaan Ratasilta Peltolammilla 291 metriä.

Tampereen keskusta-alue lännessä sijaitsevia Pyynikkiä ja Pispalaa myöten sijaitsee Pyhäjärven ja Näsijärven välisellä kannaksella. Näsijärven korkeus meren pinnasta on 95 metriä ja Pyhäjärven 77 metriä. Näsijärveä ja Pyhäjärveä yhdistää Näsijärvestä lähtevä ja Tampereen keskustan halki virtaava valjastettu Tammerkoski, jonka putouskorkeus on 18 metriä.

Tampere on paitsi järvien myös harjujen kaupunki. Tampereella ovat mm. Pispalan, Pyynikin ja Kalevan soraharjut. Nämä harjut kuuluvat 200 kilometriä pitkään harjujaksoon, joka alkaa Salpausselältä ja jatkuu kaakkois-luoteissuunnassa Kankaanpäähän asti. Paarlahti on saman suuntainen Näsijärven lahti, joka on nimitetty Suomen ainoaksi vuonoksi.

Tampereella on 11 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Näiden alueiden yhteispinta-ala on 238 hehtaaria. Teiskon Vattulan luonnonsuojelualue on Tampereen suurin. Sen pinta-ala on 61 hehtaaria. Uusin luonnonsuojelualue on Vaakkolammin-Likokallion luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Kaarilassa ja Epilässä. Se perustettiin 28.12.2005. Tampereen tunnuslaji on linnuista västäräkki, eläimistä tummaverkkoperhonen ja kasveista orvokki.

[muokkaa] Ilmasto

Vuonna 2005 Tampereen ylin lämpö oli +28,1 °C ja alin -19,9 °C.

[muokkaa] Kaupunginosia

Tampereella kaupunginosien jaottelu ei ole ollut kovin tarkkaa. 1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin.

Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, jne. Koko loppu Messukylä liitettiin 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972.

Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Peltolammille, Multisiltaan, Järvensivuun, Kaukajärvelle, Annalaan, ja Hervantaan. Uusin perusteilla oleva kaupunginosa on Tampereen ja Lempäälän rajalle rakennettava kuntien yhteinen 14 000 asukkaan lähiö, Vuores.

Kaiken kaikkiaan kaupungin puisto-osasto listaa yli sata kaupunginosaa.

[muokkaa] Liikenne

Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa ja sieltä on lyhyt matka moniin muihin kaupunkeihin. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena vuosien 1966 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä ja se onkin Suomen pisin moottoritie. Tampereelta Nokialle kulkee 9 kilometrin pituinen moottoritie (Valtatie 12). Tampereen kolmas moottoritie, itäinen ohitustie (valtatie 9), valmistui 1996, ja kulkee välillä Atala (Tampere) – Lakalaiva (Tampere). Sitä jatketaan Ylöjärvelle asti suurhankkeella (Tampereen läntinen kehätie valtatie 3), jolloin se yhtyy Lakalaivassa Tampereen itäiseen ohitustiehen. Läntisen kehätien Kalkku-Pirkkala (1-vaiheen) avajaiset olivat 2.10.2006, Läntinen kehätie on kokonaisuudessaan valmis syksyllä 2008. Tampereella on myös Suomen ainoa nelitasoinen eritasoliittymä Lakalaivassa 3-tien ja 9-tien risteyksessä.

Tampereelta pääsee junalla etelään, pohjoiseen, länteen ja itään. Tampere onkin yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista, vaikka tällä hetkellä paikallisjunaliikennettä Tampereella ei käytännössä katsoen ole. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 120 junaa, ja vuosittain Tampereen aseman kautta kulkee noin 1,5 miljoonaa junamatkustajaa.

Tampereella on myös kunnallinen liikennelaitos, joka hoitaa 24 linjallaan yhdessä seutuliikennöitsijäin kanssa (yhteistariffi) paikallisliikennettä linja-autoin. Kaupunki tukee liikennelaitosta noin 20 prosentin konsernituella. Liikennelaitosta on aika ajoin suunniteltu yksityistää ja linjoja kilpailuttaa, mutta kaupunkilaisille liikennelaitos sinisine busseineen on sellainen instituutio, etteivät nämä toimet ole saaneet juuri kannatusta. Ainoastaan syksyllä 2006 aloittanut palvelulinjamainen linja 32 on kilpailutettu (liikennöitsijänä Atro Vuolle), ja mahdollisesti Vuoreksen bussiliikenne tullaan kilpailuttamaan, kun kaupunginosaan vedetään bussilinja.

Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema, joka on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Vuonna 2005 Tampere-Pirkkalan kautta kulki 597 000 matkustajaa, matkustajamäärät kasvavat joka vuosi. Tampere-Pirkkalasta lennetään Helsinkiin, Kittilään (talvella), Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Lontooseen, Liverpooliin (syksystä 2006 lähtien), Frankfurtiin ja Riikaan.

Kesäisin Tampereelta on sisävesiliikennettä Näsijärven kautta Päijänteen vesistöön sekä Pyhäjärven kautta Hämeenlinnaan ns. Hopealinja. Tampereelta liikennöineitä sisävesilaivoja ovat mm.

• S/S Tarjanne
• S/S Pohjola
• S/S Intti
• S/S Kuru

Tampereelle on jo vuosien ajan suunniteltu rakennettavaksi pikaraitiotie osittaisena ratkaisuna kaupungin kasvaneisiin ruuhkaongelmiin. Kirjoitushetkellä (11/2006) mihinkään ratkaisuun ei oltu vielä päästy vaan asia on edelleen käsittelyssä.

Tampereen rautatieasema

[muokkaa] Välimatkat

• Hämeenlinnaan 70 km
• Helsinkiin 182 km
• Jyväskylään 153 km
• Kotkaan 241 km
• Kuopioon 293 km
• Lahteen 126 km
• Lappeenrantaan 274 km
• Ouluun 504 km
• Poriin 114 km
• Turkuun 165 km
• Vaasaan 254 km

[muokkaa] Nähtävyydet

Näsinneula, taustalla Särkänniemeä

• Pyynikki - harju järvimaisemineen, näkötorni ja kesäteatteri
• Näsinneula - näkötorni ja ravintola
• Särkänniemi - elämyspuisto
• Tammerkoski - valittu kansallismaisemaksi
• Hatanpään arboretum
• Hotelli Ilves Tammerkosken rannalla
• Tampereen tuomiokirkko - arkkitehtonisesti merkittävä kirkko, näyttäviä freskoja ja ikkunamaalauksia
• Kirjastotalo Metso - Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuuria
• Pirkkahalli - monitoimihalli (mm. messukeskus ja urheiluhalli)
• C.G.E. Mannerheimin patsas Linnainmaalla
• Kalevan kirkko - moderni Raili ja Reima Pietilän suunnittelema kirkko.
• Hakametsän jäähalli - Suomen ensimmäinen jäähalli
• Museoita: Työväen keskusmuseo, Amurin työläismuseokortteli, Lauri Viita -museo, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Museokeskus Vapriikki, Muumilaakso, Nukke- ja pukumuseo, Sara Hildénin taidemuseo (Särkänniemen alueen yhteydessä), Suomen Jääkiekkomuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen nykytaiteen museo, Tampereen taidemuseo, Kustaa Hiekan taidemuseo ja Vakoilumuseo.

[muokkaa] Kulttuuri

Tampere-talo

Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Joka toinen vuosi järjestettävä Pispalan Sottiisi tuo kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Muita tapahtumia ovat mm. Tampereen Teatterikesä, Tampere jazz happening, Tampere biennale, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (mm. Ahaa-Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri Mobita/Dansco, Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä Tampereen ooppera.

Tampere-talo toimii konserttien ja konferenssien pitopaikkana.

Tampereella toimii yliopisto sekä teknillinen yliopisto.

Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse. Nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa.

Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara.

[muokkaa] Urheilu

Maineikas Hakametsän halli.

Tampereella toimii kaksi perinteisesti SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Ne ovat myös Suomen kaksi menestyneintä jääkiekkojoukkuetta, sillä Ilves on voittanut Suomen mestaruuden 16 kertaa ja Tappara yhdessä edeltäjänsä TBK:n kanssa yhteensä 15 kertaa. Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuonna 2001 ja 2006, Ilves vuosina 1950 ja 1983.

Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli, ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon MM-kisoihin. Isku-Volley pelaa lentopalloa ja Pyrintö koripalloa, molemmat lajiensa pääsarjoissa. Gunners ja Classic pelaavat salibandyliigaa. Tampereen Pyrintö on perinteinen monilajiseura, joka nykyään tunnetaan parhaiten yleisurheilijoistaan, mm. Tommi Evilä. Tampereella on amerikkalaisen jalkapallon 1. divisioonassa pelaava Tampere Saints.

[muokkaa] Liitosalueet

[muokkaa] Aitolahti

Aitolahti liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1966.

Lähempänä Tampereen kaupunkialuetta sijaitsevan Aitolahden kyläkeskusalue Nurmi–Sorila muuttuu lähivuosina kaupunginosaksi kaavoituksen myötä. Sorilaan on päässyt jo vuosia TKL:n bussilinjalla 28.

[muokkaa] Aitolahden kylät

• Aitolahti
• Palonkylä

[muokkaa] Teisko

Teisko liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1972.

Teiskossa sijaitsee valtaosa Tampereen kesämökeistä.

[muokkaa] Teiskon kylät

• Kaanaa
• Kapee
• Kämmenniemi
• Pohtola ja Vattula
• Teiskon kirkonkylä
• Terälahti
• Ukaa ja Asuntila
• Velaatta ja Kaanaa
• Viitapohja
• Värmälä

[muokkaa] Naapurikunnat

Kangasala, Kuru, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ruovesi ja Ylöjärvi

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

• Braşov (Romania)
• Chemnitz (Saksa)
• Essen (Saksa)
• Kaunas (Liettua)
• Kiova (Ukraina)
• Kópavogur (Islanti)
• León (Nicaragua)
• Linz (Itävalta)
• Łódź (Puola)
• Miskolc (Unkari)
• Mwanza (Tansania)
• Nižni Novgorod (Venäjä)
• Norrköping (Ruotsi)
• Odense (Tanska)
• Olomouc (Tšekki)
• Syracuse (Yhdysvallat)
• Tartto (Viro)
• Trondheim (Norja)

[muokkaa] Tunnettuja tamperelaisia

• Raimo Helminen (jääkiekkoilija)
• Timo Jutila (jääkiekkovaikuttaja)
• Simo Frangén (toimittaja)
• Juice Leskinen (muusikko)
• Pate Mustajärvi (muusikko)
• Kalervo Kummola (jääkiekkovaikuttaja)
• Esko Roine (näyttelijä)
• Eila Roine (näyttelijä)
• Riku Suokas (näyttelijä)
• Tommi Evilä (pituushyppääjä)
• Lasse Oksanen (poliitikko, ex-jääkiekkoilija)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Tampere.

• Tampereen nimen alkuperästä
• Tampereen kaupungin kotisivu
• Tampereen kaupunkiopas - Tampereopas
• Tampereen yliopisto
• Tampereen teknillinen yliopisto
• Tampereen ammattikorkeakoulu
• Tampere on tutkitusti Suomen suosituin kaupunki
• Tampere taskussa - tilastoja pdf-tiedostona
• Tampereen julkinen liikenne 1940-1960
• Nettikamerat Tampereen seudulla