Jyväskylän maalaiskunta
Wikipedia
Jyväskylän maalaiskunta | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.jklmlk.fi | |||||
Sijainti | {{{koordinaatit}}} | ||||
Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Keski-Suomen maakunta | ||||
Seutukunta | Jyväskylän seutukunta | ||||
Kihlakunta | [[{{{kihlakunta}}}]] | ||||
Perustamisvuosi | 1868 Laukaasta | ||||
Kuntaliitokset | |||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
534,34 km² 449,29 km² 85,05 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
34 779 (31.12.2005) 85,05 as/km² |
||||
Työttömyysaste | {{{työttömyys}}} % | ||||
Kunnallisvero | 18,50 % | ||||
Kunnanjohtaja | Arto Lepistö | ||||
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}} |
{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}} |
Jyväskylän maalaiskunta (ruots. Jyväskylä landskommun), virallisissa yhteyksissä lyhennettynä Jyväskylän mlk, on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 34 262 ihmistä ja sen pinta-ala on 534,34 neliökilometriä, josta 85,05 neliökilometriä on vesistöjä. Kunta jakaantuu Jyväskylän kaupungin kohdalla kahteen toisistaan lähes erilliseen lohkoon. Väestötiheys on 76,3 asukasta neliökilometriä kohden.
Kunta sijaitsee Sisä-Suomen reunamuodostuman kohdalla, joten maasto on enimmäkseen epätasaista ja mäkistä, vaikkakaan ei erityisen korkeaa. Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen pohjoispää on kunnan alueella, samoin suuri osa Leppävedestä. Näiden kahden järven välillä olevan Vaajakosken putouskorkeus on 2,5 metriä.
Jyväskylän maalaiskunnassa Tikkakosken taajamassa sijaitsee Jyväskylän lentoasema, joka on yksi Suomen vilkkaimmista. Muita suuria taajamamaisia alueita ovat Vaajakoski ja Palokka, jotka kuuluvat Jyväskylän keskustaajamaan. Alueen läpi kulkee pääväylistä nelostie, jonka ansiosta bussiyhteydet taajamiin Jyväskylän kaupungista ja muualta Suomesta ovat hyvät. Myös poikittaiset tieyhteydet Jyväskylästä itäänpäin (ja länteenkin) kulkevat kunnan läpi, samoin tärkeä Jyväskylä-Pieksämäki -poikkirata, joskaan Vaajakosken asema ei ole enää käytössä, joten henkilöjunaliikenne tapahtuu Jyväskylän rautatieaseman kautta.
Jyväskylän maalaiskunta oli aikaisemmin, kun kaupunkeja ei oteta lukuun, väkiluvultaan Suomen suurin kunta, mutta sittemmin Nurmijärvi ja Tuusula ovat ohittaneet sen.
Kunnasta on monta kertaa liitetty alueita Jyväskylän kaupunkiin. Suurimmat liitokset tapahtuivat vuosina 1941 ja 1965. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymistä on harkittu useaan otteeseen. Toivakan kunta itsenäistyi maalaiskunnasta vuonna 1910. Toisaalta Laukaan kunnasta on liitetty alueita maalaiskuntaan.
Maalaiskuntaan kuuluu myös nimetön alue ennen Laukaata. Kyseinen pätkä on vain kuuden neliökilometrin kokoinen.
Jyväskylän maalaiskunta on viimeinen Suomen kunta, joka käyttää nimessään maalaiskunta-sanaa. Tässä mielessä kunnan nimellä on historiallistakin arvoa. (Suomessa on enimmillään ollut 33 maalaiskuntaa.) Tunnetuin Jyväskylän maalaiskunnasta kotoisin oleva henkilö lienee ralliautoilija Tommi Mäkinen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Nykyinen Jyväskylän maalaiskunta oli muun pohjoisen Keski-Suomen tavoin osa ensin Hämeen lääniä ja vuoden 1775 jälkeen Vaasan lääniä, kunnes Keski-Suomen lääni vuonna 1960 perustettiin.
Laukaan pitäjästä erotettu Jyväskylän kaupunki perustettiin Jyväsjärven rannalle vuonna 1837. Pian asukkaat alkoivat kaivata myös kirkollista itsenäisyyttä, ja 1850-luvulla syntyikin myös Jyväskylän oma seurakunta. Seuraavan vuosikymmenen kunnallislakimuutokset johtivat ehdotukseen erottaa Laukaasta uusi kunta, joka perustettaisiin kaupungin ympärille. Ensi kerran asia otettiin esille vuonna 1865 ja uudelleen alkuvuodesta 1867, mutta se kaatui molemmilla kerroilla johtuen perustettavan kunnan suuresta köyhyydestä. Kuitenkin joulukuussa 1867 lääninhallitus määräsi, että uusi kunta oli tarpeen, ja niinpä vuonna 1868 Jyväskylän maalaiskunta perustettiin. Kaupunkiseurakunta ja Jyväskylän maaseurakunta erotettiin toisistaan vasta 1880.
Maalaiskunnalla on aina ollut läheiset yhteydet Jyväskylän kaupunkiin, ja esimerkiksi kunnantalo ja maaseurakunnan kirkko sijaitsevat lähellä kaupungin keskustaa, Taulumäellä. Ennen vuotta 1965 maalaiskunta oli ns. reikäleipäkunta, mutta alueliitosten johdosta se ei enää ympäröi kaupunkia kokonaan. Kuntaliitos Jyväskylään on ajoittain esillä. Maalaiskunta on suhtautunut asiaan yleensä kielteisesti. 2000-luvulla se on perustellut kielteistä kantaansa mm. kaupungin velkaantuneisuudella.
[muokkaa] Kylät
Jyväskylän maalaiskunnan kylät ovat Haapaniemi, Puuppola, Kuohu, Leppälahti, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Tikkakoski, Vaajakoski ja Vesanka.
Kunnan kolmesta taajamasta on Vaajakosken asukasmäärä noin 14 000, Palokan runsaat 10 000 ja Tikkakosken 5 000. Loppu asutus on jakaantunut haja-asutusalueille.
[muokkaa] Naapurikunnat
Jyväskylän maalaiskunta ympäröi Jyväskylän kaupunkia sen itä- ja pohjoispuolelta. Vastaavasti vanha emäpitäjä Laukaa on maalaiskunnan itä- ja pohjoispuolella. Etelässä maalaiskunta rajoittuu Toivakkaan sekä lyhyeltä matkalta Muurameen ja Korpilahteen. Lännessä sen naapureita ovat pienet Petäjävesi ja Uurainen.
[muokkaa] Ystävyyskunnat
- Borlänge – Ruotsi
- Ystävyyskuntasuhde Ruotsin Borlängen kunnan kanssa alkoi toisen maailmansodan aikaan kummikuntatoimintana.
- Larvik – Norja
- Norjan Larvikin kunnan kanssa ystävyyskuntatoiminta alkoi 1950- tai 1960-luvulla.
- Tarto – Viro
- Tarton kunnasta tuli Jyväskylän maalaiskunnan ystävyyskunta Viron uudelleen itsenäistymisen aikoihin vuonna 1991.
- Minturno – Italia
- Italian Minturno on maalaiskunnan yhteistyökunta.
Ystävyyskuntasuhdetta selvitellään myös Slovakian Presovin ja Thaimaan Narathiwasin kanssa.