Pirkko Mannola
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pirkko Martta Irmeli Mannola (s. 27. joulukuuta 1938 Tampere) on suomalainen missi, iskelmälaulaja ja näyttelijä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Missi ja laulaja
Teinityttö Pirkko Mannola aloitteli uraansa 1950-luvun jälkipuoliskolla Suomen Trikoo Oy:n jumpperi- ja uimapukumallina Tampereella. Tomi-veli lähetti kuvat Miss Suomi -kilpailun järjestäjille 25 000 markan löytöpalkkio mielessä kangastellen, ja Pirkko sai kutsun vuoden 1958 Miss Suomi -kisoihin Helsinkiin. Ihmeekseen Mannola totesi tulleensa 2. helmikuuta 1958 Messuhallissa käydyn 23 naisen kisan yllätysvoittajaksi. Alkoi kiireinen edustusvuosi mallitehtävissä, PR-tilaisuuksissa ja kissanristiäisissä. 28. kesäkuuta olivat vuorossa Miss Eurooppa -kisat Istanbulissa Turkissa, joista kotiin viemisinä oli neljännen perintöprinsessan titteli. Voittaja oli Itävallan Hanni Ehrenstratter. Sijoittuminen kisassa toi ylimääräisen, lähes kahden kuukauden edustuskiertueen Ranskassa.
Seura-lehden toimittaja Olavi Sääksjärvi sai idean ilmoittaa Pirkon koelauluun. Sääksjärvi ei edes tiennyt osaako Pirkko laulaa ottaessaan yhteyttä Levytukun kapellimestari Kullervo Linnaan. Hän oli vain miettinyt, mistä saisi jutunaihetta. Pirkko sai viikon aikaa harjoitella ja otti kolme laulutuntia Eero Väreeltä ennen lähtöä Helsinkiin. Koelaulussa hän esitti Paul Ankan kappaleen "Diana" englanniksi. Pirkon ensilevynä julkaistiin kappaleen suomenkielinen versio "Rakastan sinua, Gabriel", kääntöpuolella "Hopeakuu". Saman tien alkoivat myös lavaesiintymiset Kullervo Linnan orkesterin kanssa. Levytukulle tehtiin vielä toinen single "Suukkopanttileikki", jonka jälkeen Pirkko siirtyi Scandialle.
[muokkaa] Elokuvanäyttelijäksi
Kesällä 1959 alkoi myös Pirkon elokuvaura Ville Salmisen ohjaamassa musiikkikomediassa "Yks' tavallinen Lahtinen". Elokuvassa Pirkko laulaa pari laulua, mutta äänessä on Eila Pellinen, koska Pirkolla oli sopimus toisen yhtiön kanssa eikä hän voinut esittää Kärjen ja Helismaan materiaalia. Muissa pääosissa nähtiin Eemeli (alias Esko Toivonen), Hannes Häyrinen, Göran Cederberg, Martti Katajisto ja Leni Katajakoski. Elokuva sai ensi-iltansa Helsingissä Capitolissa ja Tuulensuussa 14.8.1959 ja katsojia oli melko paljon. Näihin aikoihin Pirkko muutti äitinsä kanssa Helsingin Maunulaan.
Loppukesästä kuvattin Fennada-Filmin elokuvaa "Iskelmäketju", jossa Pirkko esittää kappaleet "Tshibi-tshibi-tshibi" ja "Olen rakastunut", jotka hän myös tuoreeltaan levytti. Saman tien alkoi Aarne Tarkaksen ohjauksessa seuraava elokuva Suomen Filmiteollisuudelle, "Nina ja Erik", jonka pääosissa Tauno Palo, Martti Katajisto, Ville-Veikko Salminen ja Pirkko, joka esittää elokuvassa kaksi laulua, joita hän ei ole koskaan levyttänyt. Elokuva tuli ensi-iltaan Rexissä 12.2.1960, katsojamäärät vuoden keskitasoa. Elokuva-Aitan yleisöäänestyksessä vuoden 1959 parhaimmasta kotimaisesta naisnäyttelijästä Pirkko Mannolan nimi oli kolmannella sijalla. Kaksi vuotta myöhemmin Pirkko voitti samaisen äänestyksen.
Vuoden 1959 lopulla Pirkko teki kolmivuotisen elokuvasopimuksen Suomen Filmiteollisuuden kanssa ja pääsi kuukausipalkkaiseksi näyttelijäksi. Tarkka talousmies, toimitusjohtaja Särkkä otti Pirkosta täyden hyödyn irti käyttämällä tätä 10 elokuvassa seuraavien parin vuoden aikana. Ensimmäisenä työn alle meni Tarkas-komedia "Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut", jossa pääosissa Hannes Häyrinen ja Leo Jokela, sivuosassa Pirkon tuleva aviomies Åke Lindman. Elokuvassa kuullaan Mannolan esittävän kappaleet "Sydän ohjaa tietäni" ja "Onnenpyörä", jotka myös julkaistiin levyllä. Elokuvan ensi-ilta oli Rexissä 26.2.1960. Sew sai huonot arvostelut ja laimeahkot katsojaluvut.
[muokkaa] Saksaan
Seuraavaksi oli vuorossa kevyt musiikikomedia ohjaajana Ville Salminen: "Kaks' tavallista Virtasta", pääosissa Pirkko, Tommi Rinne, Leif Wager, Leni Katajakoski, Eemeli ja Vesa Enne. Pirkko laulaa elokuvassa kappaleet "Cinderella" ja "Sydänyön hetki", joista edellinen päätyi myös levylle. Elokuva tuli ensi-iltaan Rexissä 20.5.1960. Elokuva sai vaisut arvostelut, mutta veti katsojia vuoden keskitasoa paremmin. Tuottaja Särkkä päätti lähettää elokuvan edustamaan Berliinin elokuvafestivaaleille, ja SFn PR-päällikkö Olavi Linnuksen ideasta päätettiin lähettää mukaan elokuvan laulutähdet Pirkko Mannola ja Vesa Enne, jotka esiintyivät Waldbühnen ulkoilmalavalla 20 000-päisen yleisön edessä. Pirkko, joka ei ollut ehtinyt lainkaan harjoitella illan orkesterin kanssa, veti kylmiltään, kauhusta kankeana, Paul Ankan "Dianan". Yleisön joukossa istui kykyjenmetsästäjä Hans Roll, joka kiinnostui suomalaisesta laulajasta. Roll ilmoitti tuntevansa Saksan suurimman levy-yhtiön Teldec-Telefunken-Decca-konglomeraatin levytuottaja-kapellimestari Werner Müllerin. Koelaulu Müllerin kanssa järjestyi, ja Pirkko lauloi hänelle kappaleen "Ich tanze mit Dir in den Himmel hinein". Suoritus vakuutti Wernerin, ja levytyssopimus solmittiin. Müllerin valvonnassa levyttivät myös silloiset tähdet Caterina Valente ja Nana Mouskouri. Vuorossa oli Aarne Tarkaksen ohjaama komedia "Opettajatar seikkailee", jonka päätehtävissä olivat Tommi Rinne, Leni Katajakoski ja Pirkko Mannola. Tällä kertaa ei laulettu. Elokuva sai ensi-iltansa Rexissä 28.10.1960. Kriitikoiden mielipiteet vaihtelivat puolilämpimistä jääkylmään. Yleisöä elokuva veti selvästi vuoden keskitasoa paremmin. Syksyllä kuvattiin jo seuraavaa Tarkaksen ohjaamaa elokuvaa, musiikkipitoista potpuria "Tähtisumua". Pääosissa Pirkko ja Esko Salminen. Kaksikko tekikin seuraavien parin vuoden ajan useamman yhteisen elokuvan - molemmat olivat tuolloin jonkinlaisia Särkän tallin luottonäyttelijöitä. Elokuvassa Pirkko esittää kappaleet "Oi mitkä tunteet", "Pikku pikku bikinissä", "Nahkatakkiritari" ja "Kuinka rakkaus alkoi", joista ensimmäinen, ja viimeinen päätyivät myös levylle. Elokuva ensi-iltaan Rexissä 13.1.1961. Vuoden lopulla kuvataan vielä yksi Tarkas-komedia "Minkkiturkki", jossa Pirkkolla pieni sihteerin rooli. Kuvaustahti oli niin kova, että Pirkko asui jonkin aikaa alivuokralaisena yhden huoneen kopissa, lähellä SFn Liisankadun studioita, jotta olisi kerinnyt ottamaan edes lyhyet yöunet.
Vuoden vaihteessa 1960-61 Ville Salminen ohjaa musiikkielokuvaa "Toivelauluja". Elokuva on Pirkon ensimmäinen värielokuva ja Ville Salmisen uran viimeinen elokuvaohjaus. Vaikka elokuva on alusta loppuun pelkkää tanssia ja laulua, niin Pirkko ei esitä siinä ainuttakaan kappaletta. Elokuvan ensi-ilta 24.3.1961 Kino-Palatsissa. Yleisöä filmi ei vetänyt teattereihin, ja elokuva tuotti raskaasti tappiota. Tämä varmasti osaltaan vaikutti siihen, että vastaisuudessa Suomen Filmiteollisuus pääsääntöisesti pysytteli erossa värifilmikokeiluista.
[muokkaa] Pirko Manola
Mannolan nimestä pudotettiin pois tuplakonsonantit, ja niin saksalainen yleisö oppi tuntemaan hänet helpommin äännettävällä Pirko Manola -nimellä. Ensilevytyksenä Saksan markkinoille tehtiin kappaleet "Bam-Schi-Bam" ja "Weil es die Liebe so will", jotka julkaistiin Decca-levymerkillä. Pirkon Saksalaisia levyjä ei tuolloin kuultu Suomessa lainkaan, koska Suomen Decca oli Fazerin alainen merkki ja näin Scandian kilpailija. Pirkko aloitti ahkeran keikkailun ympäri Länsi-Saksaa Kurt Edelhagenin ja Hugo Strasserin orkestereiden kanssa. Scandialle Pirkko levytti "Bam-Schi-Bamin" suomeksi nimellä "Maailman paras levy".
Kesällä 1961 kuvattiin taas Suomessa elokuvaa; Aarne Tarkaksen Tyttö ja hattu. Pääosissa Pirkko Mannola, Esko Salminen, Rauha Rentola ja Siiri Angerkoski. Elokuvassa Pirkko esittää puolen tusinna kappaletta, joita hän ei kuitenkaan koskaan levyttänyt. Elokuva ensi-illassa Rexissä 4.8.1961. Katsojia kävi hieman vuoden keskitasoa enemmän. Samanaikaisesti kuvattiin T.J. Särkän ohjaustyötä Miljoonavaillinki, jossa pääosissa oli Jussi Jurkka, Helge Herala, Liana Kaarina, Ansa Ikonen ja Pirkko Mannola. Elokuvassa Mannola esittää kappaleen "Cha-Cha-Cha", jota ei kuitenkaan ole koskaan levyttänyt. Elokuvan ensi-ilta Rexissä 13. lokakuuta 1961.
Talvella kuvattiin vielä Eemeli-komediaa Ei se mitään, sanoi Eemeli, jonka ohjauksesta vastasi Åke Lindman ja pääosissa Mannola, Eemeli, Ismo Kallio, Siiri Angerkoski ja Risto Mäkelä. Tuolloin Pirkko ja Åke jo seurustelivat, mutta juttua pidettiin julkisuudelta salassa vielä pitkään.
[muokkaa] Duettoja ja Euroviisuja
Erilaiset duettolevytykset olivat kovassa huudossa Saksassa noina vuosina, ja niinpä Pirkko lyötiin yhteen laulaja Wyn Hoopin kanssa, jolla oli jo entuudestaan meriittejä Saksalaisen iskelmätaivaan alla mm. vuoden 1960 Euroviisuedustustehtävät (ja kisan 4. sija). Pari osallistui vuoden 1962 Saksan Euroviisukarsintoihin kappaleella "Mama will Dich sehn", sijoittuen neljänneksi, Connie Froebosin viedessä voiton. Pirkko otti myös osaa saman vuoden Suomen Euroviisukarsintoihin kappaleella "Sitä rakkaus on". "Mama will Dich sehn"-single myi parissa viikossa yli 50 000 kappaletta ja poiki lisää työtarjouksia; kiertueita Wynin, Heidi Brühlin ja Nana Moskourin kanssa, Hugo Strasserin ison orkesterin säestyksellä.
Kotimaassa kuvattiin tälläkertaa T.J. Särkän ohjaamaa elokuvaa "Ihana seikkailu", pääosissa Pirkko Mannola, Ruth Snellman, Siiri Angerkoski ja Stig Fransman. Ruth Snellman sai roolisuorituksestaan isoäitinä vuoden parhaan naisnäyttelijän Jussi-patsaan. Jussi-tilaisuus televisioitiin tuona vuonna ensikerran.
Saksassa vientiä riitti; radioesiintymisiä Werner Müllerin omassa Magazin-ohjelmassa, tv-esiintymisiä, pesti Vico Torrianin varieteeravintolashowssa Hampurissa, lisää levytyksiä sekä soolona, että duettona Wynin kanssa. Välillä takaisin Suomeen tekemään lisää filmejä ja levyjä, ja keikkailemaan Herbert Katzin ja Kullervo Linnan orkesterin kanssa. Yhtämittainen keikoilla laulaminen alkoi kuitenkin rasittamaan kurkkua ja seurauksena oli äänen käheytyminen ja jatkuvaa lääkärissäkäyntiä. Lopulta kurkussa olleet kovettumat tarvitsivat leikkausta, ja operointi suoritettiin Tilkan sairaalassa. Tämä oli ehkä oleellisin syy Pirkon pitkäaikaiseen levy- ja keikkalaulajanuran katkeamiseen. Saksanmaa sai jäädä.
1963 Suomessa alkoi näyttelijöiden lakko, joka lähes kokonaan pysäytti Suomen Filmiteollisuuden tuotannon. Alkutalvesta kuvattiin vielä liittoon kuulumattomien ja amatöörinäyttelijöiden voimin Aarne Tarkaksen ohjauksessa musiikkipitoista hupailua "Teerenpeliä", jossa päätehtävissä nähtiin Pirkko, Brita Koivunen, Esa Laukka, Heikki Aarva ja Siiri Angerkoski. Elokuvan valmistuttua SFn Liisankadun halleilla työt pysähtyivät kokonaan ja kesällä Pirkkokin sai tylyn kirjeen, jossa ilmoitettiin sopimus irtisanotuksi. Pari vuotta yhtiö kitui pienimuotoisia mainosfilmejä tehden, mutta 1965 Suomen Filmiteollisuus hakeutui konkurssiin ja lakkasi olemasta.
Kesällä kuvattiin Tommi Rinteen tuottamana ja Aarne Tarkaksen ohjaamana "Villin Pohjolan salattu laakso", viimeinen näistä tuohon aikaan tehdyistä Lapin-westerneistä. Pääosissa mm. Pirkko, Tommi Rinne, Taneli Rinne, Åke Lindman, Tapio Rautavaara ja Elina Salo. Elokuva oli taloudellinen katastrofi, ja jäi näin Rinteen ensimmäiseksi ja viimeiseksi elokuvatuotannoksi.
[muokkaa] Teatteriin
Syksyllä tapahtui uusi aluevaltaus teatterinäyttelijänä, kun Pirkko sai pestin Lilla Teaternissa musikaalissa "Åttan". Kappale oli niin arvostelu- kuin yleisömenestys - esitys meni 150 kertaa. Esitys vieraili myös Ruotsissa Gösta Bernhardin ABC-teatterissa. Muita Pirkon Lillanin esityksiä olivat "Ro, ro" ja Dario Fon "Den som stjäl en fot får tur i kärleken", jonka itse Dario Fo ohjasi. Teatteriesitysten ohessa riitti aikaa vielä laulukeikoille mm. Kalastajatorpalle ja televisioon Brita Koivusen kanssa "Sisarukset"-sarjaan. Keväällä 1964 Pirkko kävi vielä kerran yrittämässä Euroviisukarsinnoissa, sijoittuen neljänneksi kappaleellaan "Bzzz bzzz bzzz", joka myös julkaistiin levyllä. Voiton korjasi Lasse Mårtenson kappaleellaan "Laiskotellen".
Kesällä kuvattiin Suomalais-amerikkalaista yhteistyöelokuvaa "Juokse kuin varas", jonka pääosassa näytteli amerikkalainen tv-sarjanäyttelijä Richard Long. Muissa päätehtävissä Pirkko ja Åke Lindman. Elokuva oli Helsinkiin sijoittuva kylmänsodan aikainen agenttiseikkailu suuren maailman tyyliin. Elokuva ei kuitenkaan päätynyt USAssa yleiseen teatterilevitykseen. Television puolella starttasi Aarne Tarkaksen "Kuten haluatte"-sketsisarja, jossa esiintyi vakiojoukkona Esko Salminen, Jarno Hiilloskorpi, Leo jokela, Brita Koivunen ja Pirkko. Sarja pyöri MTVllä kaikkiaan kuusi tuotantokautta.
Lillanin "Åttanin" Ruotsin vierailu poiki todellisen menestysroolin Pirkolle, kun Gösta Bernhard halusi hänet pääosaan näytelmään "En flicka i soppan". Terence Frisbyn alkuperäisnäytelmä "There's A Girl In My Soup" oli pyörinyt Lontoon West Endissä täysille katsomoille jo pari vuotta. Näytelmä meni Göteborgin Lisberg-teatterissa yli 300 kertaa ja sen näki yli 130 000 katsojaa. Kun näytelmä Göteborgissa päättyi, siirtyi se 1969 Suomeen Turun Ruotsalaiseen teatteriin, jossa Pirkkoa ja Leif Wageria ohjasi tuore aviomies Åke Lindman - pari meni salaa naimisiin Tukholmassa joulun alla 1968. Tommi Rinne nappasi vielä "Tyttö sopassa"-näytelmän Helsinkiin Intimiteatteriin, josta tulikin Pirkon pitkäaikainen työpaikka 80-luvulle asti. Vielä yksi kesäkin meni Ruotsissa kiertäen Riksteaternin "sopassa".
Vuonna 1971 oli Tukholmassa vuorossa "Fri som fjärilen" Scala-teatterissa, mutta näytelmä floppasi kokemattoman ohjaajan ja huonojen henkilökemioiden vuoksi. Näytelmä meni Riksteaternin-kesäturneella paremmin ja sai Tukholman kaupungilta palkinnon. Jälleen kerran Tommi Rinne nappasi näytelmän omaan teatteriinsa. Intimissä "Vapaa kuin perhonen" debytoi 1972. Tätä seurasivat Intimiteatterissa mm. "Tsau!", "Pygmalion", "Katupeilin takana", "Tribadien yö" ja "Tytöt tyrskyissä". Vuonna 1978 Heidi-tyttären syntymä piti Pirkon hetken aloillaan, mutta 1980 jatkettiin Intimissä taas "Irma LaDoucella".
Intimiteatteri kärsi jatkuvasti vakituisen näyttämöpaikan puutteesta, ja kun teatteri 80-luvun alussa majoittui syrjäiseen Itä-Pasilaan, oli teatterin olemassaolo vaakalaudalla. Tarvittiin räväkämpää materiaalia. 1985 Intiimiin saatiin Jussi Parviaisen "Valtakunta", joka oli tuohon aikaan varsin rankka kappale - Parviaismaista rajua fyysistä näyttelemistä. Pirkolla Juskan äidin rooli, josta kriitikot antoivat ylistävät arvostelut. Teatterin taloudellista ahdinkoa näytelmä ei pelastanut, ja 1986 se fuusioitui Penniteatterin kanssa teatteri Pieneksi Suomeksi. Pirkkoa lasten- ja nuortenteatterissa näytteleminen alkoi hiljalleen nyppiä ja muutaman vuoden kuluttua lähti teatterista pois.
[muokkaa] Rouvia kiertueella
Pitkän tauon jälkeen alkoi laulajanura taas elpyä. 1986 ilmestyi Pirkon ensimmäinen albumi (kaikki 60-luvun levytykset oli singlejä) "On vanha lempi rinnassain" ja vuonna 1991 Pirkko, Brita Koivunen ja Vieno Kekkonen tekivät konserttikiertueen esittäen vanhoja iskelmiä. Säännöllistä keikkailua jatkui koko 90-luvun. Kolmikolta ilmestyi 1997 albumi "Kulta-ajan tähdet". Brita Koivusen jätettyä keikkailun, tuli hänen tilalleen Marjatta Leppänen, ja tällä ryhmällä on jatkettu näihin päiviin saakka. Vuonna 1991 Pirkko nähtiin elokuvassa "Iskelmäprinssi", joka oli 60-luvun alun iskelmäelokuvien tyyliin tehty musiikkipitoinen filmi. Elokuvan pääosissa Pirkon lisäksi mm. Tiina Isohanni, Saija Hakola, Mart Sander ja Tarmo Ruubel, sekä nippu eilispäivän laulutähtiä, kuten Kai Lind, Umberto Marcato ja jopa Paul Anka. 90-luvulla Pirkkoa on nähty televisiossa mm. tv-sarjoissa "Varustamo", "Klubi", "Ihana mies" ja "Pieni pala jumalaa", sekä elokuvassa "Yöjuna".
Uusi vuosituhat alkoi Pirkolta Turun Ruotsalaisen teatterin "Hello Dolly"-musikaalin pääosassa. Tätä on seuranneet kiinnitykset Komediateatteri Arenassa, ja tv-sarjaesiintymiset "Schlager på lagerissa" ja "Presidenteissä", sekä elokuvassa "Onnen varjot".
[muokkaa] Diskografia
Singlet:
Minä rakastan sinua Gabriel / Hopeakuu (Triola TS 378 • 1958)
Suukkopanttileikki / Olen rakastunut (Triola TS 400 • 1959)
Viisi viimeistä minuuttia / Cerasella (Nor-Disc ND 01 • 1959)
Autoajelulla / Ole oma päivin (Nor-Disc ND 03 • 1960)
Onnenpyörä / Sydän ohjaa tietäni (Nor-Disc ND 04 • 1960)
Oi mitkä tunteet / Mua aika opettaa (Nor-Disc ND 08 • 1960)
Kuinka rakkaus alkoi / Kotikaupunkini (Nor-Disc ND 10 • 1960)
On vanha lempi rinnassain / Rakkauden rata (Nor-Disc ND 12 • 1961)
Kumipallo / Sinä et ymmärrä (Nor-Disc ND 15 • 1961)
Leikit vain / Villestäin vain selän näin (Nor-Disc ND 18 • 1961)
Cinderella / Paha poika (Nor-Disc ND 20 • 1961)
Weil es die Liebe so will / Bam-Schi-Bam (Decca D 19260 • 1961)
Maailman paras levy / Rakkaus määräsi niin (Nor-Disc ND 23 • 1962)
Kuu-ukko / Tahdon kaikki kirjeet takaisin (Nor-Disc ND 24 • 1962) Four Catsien kanssa
Tagelang - nächtelang / Ringel Dingel Dickie aus Manhattan (Decca D 19314 • 1962)
Tango keskiyöllä / Vaalea vaakanainen (Nor-Disc ND 26• 1962)
Sen suukko maksaa / Kevättuulella (Nor-Disc ND 29 • 1962) Four Catsien kanssa
Billy-Billy Boy / Der Cowboy-Billy kommt aus Bern (Decca D 19367 • 1962)
Luonas vielä hiukan viipyisin / Sun vien äidin luo (Nor-Disc ND 31 • 1963) Eino Grönin kanssa
Pepino / Viime kesän laulut (Nor-Disc ND 32 • 1963) Four Catsien kanssa
Liebe und Mondschein / Morgen wird unsere Hochzeit sein (Decca D 19432 • 1963)
Tee kaikki tuo uudelleen / Pieni punainen auto (Nor-Disc ND 37 • 1963) Four Catsien kanssa
Johnny pitää mikä lupaa / Nasta mesta (Nor-Disc ND 39 • 1964)
Bzzz Bzzz Bzzz (Scandia KS 513 • 1964) B-puolella Vieno Kekkonen
Loistaa loistaa (Scandia KS 526 • 1964) B-puolella Kai Lind
Eurosihteeri / Valkojoutsen (Eurorecords EUROCDS 001 • 1997) Brita Koivusen & Vieno Kekkosen kanssa
Kulta-ajan tähdet / Miten ois vielä kerran / Pieni sydän (Eurorecords EUROCDS 003 • 1997) Brita Koivusen & Vieno Kekkosen kanssa
Albumit:
On vanha lempi rinnassain (Euros SIN 1034 • 1986)
Maailman paras levy (Cinderella HELP 8004 • 1990) Kokoelma
Pirkko, Brita & Vieno (Fazer finnlevy BCD 06 • 199?) Kokoelma
20 suosikkia: Kuinka rakkaus alkoi (Fazer Finnlevy 0630-14086-2 • 1996) Kokoelma
Kulta-ajan tähdet (Eurorecords EUROCD 001 • 1997) Brita Koivusen & Vieno Kekkosen kanssa
Pirko Manola & Wyn Hoop
Singlet:
Komm ein biBchen näher zu mir her / Mama will dich sehn (Decca D 19281 • 1962)
Küsse im Mondschein / Ukulele-Baby (Decca D 19347 • 1962)
Serenata d'amor / Sieben Tage in der Woche (Decca D 19389 • 1962)
Ich pfeif' auf Gold und Geld / Das groBe Glück (Decca D 19426 • 1963)
Im Früchlig / Endlose Reise (Decca D 19454 • 1963)
Albumit:
Küsse im Mondschein (Bear Family Records • 1998) Kokoelma
[muokkaa] Filmografia
- Yks' tavallinen Virtanen (1959)
- Iskelmäketju (1959)
- Nina ja Erik (1960)
- Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (1960)
- Kaks' tavallista Lahtista (1960)
- Opettajatar seikkailee (1960)
- Tähtisumua (1961)
- Minkkiturkki (1961)
- Toivelauluja (1961)
- Tyttö ja hattu (1961)
- Miljoonavaillinki (1961)
- Ei se mitään, sanoi Eemeli (1962)
- Ihana seikkailu (1962)
- Teerenpeliä (1963)
- Villin pohjolan salattu laakso (1963)
- Juokse kuin varas (1964)
- Tänään olet täällä (1966)
- Leikkikalugangsteri (1969)
- Klippet (1982)
- Harmagedon (1986)
- Iskelmäprinssi (1991)
- Yöjuna (1996)
- Onnen varjot (2005)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pirkko Mannola Pomus.netin tietokannassa
- Pirkko Mannola Internet Movie Databasessa (IMDb.com)
- (saksaksi) http://www.bear-family.de/tabel1/backor/national/m/manola_pirko/pirko_manola_&_wyn_hoop.htm ¹
- (saksaksi) http://www.bad-bad.de/schlagerfestspiele/p_manola.htm ²
- Pirkko mannolan laulutuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
[muokkaa] Lähdeteokset
- Pirkko Mannola (1992): Elämäni kiertueet, Tammi.
- Åke Lindman (1992): Åke ja hänen maailmansa, Tammi.
- Timo T.A. Mikkonen (2000): Suomen kauneimmat: Missivuodet 1931-2000, WSOY.
- Tony Latva, Petri Tuunainen (2004): Iskelmän tähtitaivas, WSOY.
- "Suomen kansallisfilmografia 6: 1957-61", VAPK, 1991
- "Kaunottaria kilpanäyttämöllä", artikkeli Miss Suomi-kisoista, Eeva, 3/1958
