Viski
Wikipedia
Viski on viljasta tislaamalla valmistettua vahvaa alkoholijuomaa. Säädösten mukaan viskinä voidaan pitää vähintään kolme vuotta vanhennettua 40-prosenttista juomaa. Sana viski (engl. whisky), tulee gaelinkielen sanoista uisge beatha tai usquebaugh, eli suomeksi elämän vesi. Sanalla whisky viitataan yleensä nimenomaan skotlantilaisiin, walesilaisiin ja nykyisin myös kanadalaisiin viskeihin. Whiskey sen sijaan tarkoittaa muualla, kuten Yhdysvalloissa tai Irlannissa valmistettuja viskejä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alkuperä
Viskin alkuperä ajoittuu vuoden 500 tienoille Skotlantiin. Sinne se lienee saapunut irlantilaisten munkkien mukana. Tätä aikaisemmin tunnettiin mietojen alkoholijuomien tuottaminen käymisen avulla. Alkoholin valmistaminen tislaamalla on luultavasti foinikialaisten keksintö; nämä tekivät alun perin merivedestä juomakelpoista tislaamalla. Mieto alkoholi voitiin muuttaa väkeväksi samalla menetelmällä. Tätä juomaa kutsuttiin elämän vedeksi tai latinaksi aqua vitaeksi.
[muokkaa] Raaka-aineet ja valmistus
Viskit valmistetaan yleensä ohrasta, mutta esimerkiksi Amerikassa valmistetaan viskiä myös maissista ja rukiista.
Ohran (tai rukiin) jyviä liotetaan yleensä paikallisessa lähdevedessä muutama päivä. Tämän jälkeen jyvät idätetään esimerkiksi ladon lattialla, jotta niiden sisältämä tärkkelys muuttuu käymiskelpoisiksi sokereiksi. Itänyt vilja kuivataan. Esimerkiksi Skotlannissa kuivaamiseen käytetään paikallista turvetta, jonka savu antaa valmiille viskille oman savuisen lisämakunsa. Seuraavaksi jyvät puhdistetaan ja jauhetaan, jolloin saadaan mallasta.
Mallasviski valmistetaan pelkästään mallastetusta ohrasta. Bourbon-viskissä on viljasta oltava maissia yli puolet. Ruisviskissä on ruista vähintään puolet, pelkästään ruista sisältävää viskiä sanotaan puhtaaksi rukiiksi, straight rye. Jyväviskiä valmistettaessa maltaan joukkoon voidaan sekoittaa myös mallastamatonta viljaa, ohran ja rukiin lisäksi käytetään maissia tai vehnää. Tällöin käytetään yleensä myös kuivaamatonta eli vihreää mallasta, jonka entsyymit pilkkovat myös mallastamattoman viljan tärkkelystä sokereiksi.
Seuraavaksi maltaat mäskätään eli niissä oleva sokeri uutetaan veteen. Vilja kaadetaan suureen sammioon, johon kaadetaan kuumaa vettä, yleensä läheisestä joesta tai purosta. Tuloksena saadaan makeaa nestettä eli vierrettä ja jäljelle jäävä mäski käytetään yleensä eläinten rehuksi. Vierteeseen lisätään hiivaa ja sen annetaan käydä muutaman päivän. Laajamittaisessa valmistuksessa käytetään hiivoja, jotka käyttävät vierteen nopeimmillaan viidessä tunnissa. Loppuun käynyt olutta muistuttava neste, rankki, tislataan.
Tislauspannusta saadaan ensimmäiseksi alkutisle (foreshots), joka ei kelpaa juotavaksi korkean metanolipitoisuutensa vuoksi. Sen jälkeen saadaan lähinnä etanolia sisältävä keskiosa (middle cut), jota käytetään seuraavassa vaiheessa varsinaisen viskin valmistukseen. Keskiosan jälkeen tulee lopputisle (feints), joka sisältää puolestaan liikaa pitkäketjuisia alkoholeja ja fenoleita. Lopputisle ja osa alkutisleestä otetaan talteen ja tislataan uudestaan seuraavan erän kanssa. Tislaus toistetaan joko kaksi (Skotlannissa) tai kolme kertaa (Irlannissa). Skotlantilainen Bruichladdich valmistaa myös X4-nimistä viskiä, joka on tislattu neljä kertaa.
Tislausten jälkeen valmis viski on väriltään kirkasta, yleensä noin 57-prosenttista alkoholia (cask strength, Skotlanti). Tisle varastoidaan vähintään kolmeksi – usein kuitenkin vähintään kahdeksaksi – vuodeksi tynnyreihin vanhenemaan ja odottamaan pullottamista. Viski saa tällöin luonteenomaisen, kellertävän värinsä tammitynnyreistä. Skotlannissa viski säilötään tyypillisesti käytettyihin sherry-, bourbon- tai viinitynnyreihin, jotka viskin vanhetessa antavat kullekin viskilaadulle sille tyypillistä makua ja väriä. Viskiä voidaan kypsentää myös useammassa kuin yhden lajin tynnyrissä, jolloin maku monipuolistuu. Amerikkalainen bourbon-viski taas varastoidaan uusiin, sisäpuolelta hiiltyneisiin tammitynnyreihin, käytetyt tynnyrit myydään Skotlantiin. Tynnyrisäilytyksen aikana osa etanolista haihtuu. Tätä vuosittaista n. 0,5 - 2% hävikkiä kutsutaan joskus myös enkelten osuudeksi. Haihtumisesta johtuen vanhemman viskin tuottaminen on kalliimpaa kuin nuoren. Skotlannin vuotuisessa mallasviskituotannossa tämä hävikki on jopa 120 miljoonaa litraa.
Lopulta viski sekoitetaan. Sekoittamisella pyritään saamaan aikaan tasalaatuinen juoma. Viskin iäksi ilmoitetaan aina siinä olevan nuorimman tisleen ikä, joten myös viskeihin käytettävää jyväviskiä on varastoitava. Tyypillisesti mitä enemmän viskissä on mallasviskejä, sitä kalliimpaa ja aromikkaampaa se on. Tavallisiin (blended) viskeihin käytetään pääasiassa jyväviskejä, mallasviskejä lisätään lähinnä mausteeksi. Pure malt -viskit on sekoitettu pelkästään mallasviskeistä, pure grain -viski jyväviskeistä. Single malt -viskit sekoitetaan yhden tislaamon eri mallastisleistä. Myös yksittäisestä tynnyristä peräisin olevia sekoittamattomia viskejä (single barrel, single cask) myydään.
[muokkaa] Viskin käyttö
Tunnetuin tapa nauttia viski lienee juoda se jäiden kera, on the rocks. Monien mielestä tämä kuitenkin pilaa erityisesti laadukkaiden viskien aromit ja tekee niistä katkeran makuisia. Kylmä myös turruttaa makuhermoja. Toisaalta jo ennestään katkeran makuisia, usein halpoja viskejä, kylmyys ja jäästä sulava vesi saattavat hieman parantaa. Jos viskiä halutaan laimentaa siihen voidaan sekoittaa hieman puhdasta lämmintä vettä. Parhaimmillaan tämä avaa viskin makua. Veden lisääminen voi olla erityisesti tarpeen tynnyrivahvuisille viskeille (ns. barrel strength, cask strength, natural cask strength), jotka usein ovat liian vahvoja (noin 60 prosenttia) sellaisenaan nautittavaksi jo pelkän alkoholipitoisuutensa vuoksi. Single malt -viskejä ei kannata maistella suorasta juomalasista (engl. tumbler), vaan ylöspäin kapenevasta aromilasista (snifter), joka tuo aromit paremmin esille. Myös "sherry copita" -tyyppinen lasi sopii mainiosti.
Viskejä voidaan käyttää myös drinkkien pohjana. Tunnetuin ja helpoin lienee viskikola, jota on saatavana myös valmiina tölkeissä. Viskejä voidaan käyttää myös liköörien pohjana. Tunnetuimpia lienevät irlantilaisiin viskeihin pohjautuvat kermaliköörit Baileys Irish Cream ja Saint Brendan’s.
[muokkaa] Tuotantoalueet
Viskiä tuotetaan lähes joka puolella maailmaa. Erilaiset alueet antavat kuitenkin kullekin viskille omat piirteensä. Jopa hyvin lähekkäin sijaitsevilla tislaamoilla voidaan valmistaa hyvin erilaisia viskejä.
[muokkaa] Skotlanti
Ainoastaan skotlantilaisista viskeistä voidaan käyttää termiä Scotch Whisky. 90 prosenttia skotlantilaisista viskeistä myydään sekoitteina (blended), näistä tunnetuimpia merkkejä ovat Johnnie Walker, Cutty Sark, Famous Grouse, ja Chivas Regal.
Skotlannin viskin tuotantoalueet jaetaan karkeasti ylä- ja alamaahan sekä saariin. Kullakin alueella on omat ominaispiirteensä. Esimerkiksi Islayn (äännetään ailaa) saarella tehdyt viskit ovat voimakkaan turpeisia ja savuisia, kun Spey-joen alueella tuotetut ovat makeita, puhtaita ja hienoaromisia.
Single malt -viskien suosio on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Aiemmin suurin osa esimerkiksi Islayn viskeistä myytiin suurimpien bulkkimerkkien sekoitteiksi, mutta nykyään saaren omien single malt -viskien myynti on moninkertaistunut ja samalla eri vuosikertojen ja tyyppien kysyntä on laajentunut.
[muokkaa] Ylämaa (Highland)
[muokkaa] Alamaa (Lowland)
[muokkaa] Speyside
[muokkaa] Saariviskit (tislataan Skotlannin saarilla, Islayta lukuun ottamatta)
- Highland Park (Orkney Island), [10]
- Scapa (Orkney Island)
- Talisker (Skye)
- Isle of Jura (Jura)
- Arran (Isle of Arran)
[muokkaa] Islay-saari (kaikki Single Maltit listattu)
- Ardbeg, [11]
- Bowmore, [12]
- Bruichladdich, [13]
- Bunnahabhain
- Caol Ila
- Kilchoman (uusi maatilatislaamo, ensimmäiset pullotteet luvassa 2011)
- Lagavulin
- Laphroaig [14]
- Port Ellen (tislaamo lopetettu 1983, jatkaa toimintaansa saaren ainoana mallastamona)
[muokkaa] Campbeltown
- Longrow
- Springbank, [15]
[muokkaa] Irlanti
Irlantilaiset viskit ovat maultaan keveämpiä kuin skotlantilaiset. Tämä johtuu erilaisesta valmistustavasta. Irlantilaista viskiä tislataan yleensä kolmeen kertaan, kun Skotlannissa on tapana tislata vain kahdesti. Irlannissa ohran jyviä kuivatessa ei käytetä turvesavua, josta johtuu skottiviskeille tyypillinen savun maku, vaan kuumaa ilmaa, näin ollen savun makua ei synny. Nykyisin lähes kaikki irlantilaiset tislaamot ovat ulkomaalaisomistuksessa.
Tunnetuimpia irlantilaisia viskejä ovat:
[muokkaa] Pohjois-Amerikka
Myös Pohjois-Amerikassa valmistetaan viskejä. Ne poikkeavat huomattavasti alkuperäisistä skotlantilaista viskeistä. Bourbon-viski on Yhdysvalloissa valmistettua viskiä, jonka valmistukseen käytetään yli puolet maissia, lisäksi käytetään tyypillisesti vehnää sekä ruista. Tennesseeviskit ovat vaahterahiilipedin läpi suodatettuja,Tennesseen osavaltion alueella valmistettuja viskejä.
Pohjoisamerikkalaisia viskejä ovat esimerkiksi:
[muokkaa] Muut maat
Edellä mainittujen alueiden lisäksi viskiä valmistetaan jonkin verran ainakin Japanissa, Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Ranskassa ja Intiassa. Suomessa viskiä on tislattu Lahdessa [21] [22]ja Porissa.
[muokkaa] Sanastoa
- Cask - Tynnyri
- (Natural)Cask strength, barrel strenght - Tynnyrivahvuinen viski. Usein vahvuudeltaan jopa yli 60%
[muokkaa] Lähteet
- Jackson, Michael (2004): Malt Whisky Companion (5th Ed.), Dorling Kindersley, ISBN 1-4053-0234-8
[muokkaa] Aiheesta muualla
